aaloppi
Pako- tai poistoputki.
ahdin, brassi, prassi
Purjealuksessa raa’an nokkaan kiinnitetty köysi tai vaijeri jolla raakapuut käännetään.
ahtaa, prassata
Purjealuksessa raakapuun kääntäminen ahtimien avulla haluttuun suuntaan. Ahtaa: myös lastata alus.
ahteri
Aluksen perä, takaosa. Vrt. peräpeili.
ajoankkuri, laahusankkuri
Mereen heitetty yleensä iso pussi, joka hidastaa aluksen ajelehtimista.
ajomasto
Kuusi- tai useampimastoisen kuunarin tai kuunarilaivan viides masto keulasta lukien.
ajopurje, jaakari
Purjealuksen keulaharuksissa olevista kolmiopurjeista uloin.
akansolmu, ämmänsolmu
Väärin tehty merimiessolmu joka luistaa.
alahanka, lee
Aluksen suojanpuoli, tuulen alapuoli. Vrt. ylähanka eli luuvartti.
alamasto
Jatketun maston alin osa.
aliperämies, konstaapeli, konsti
Vastasi purjealuksessa mm. muonavaraston hoidosta.
alusrekisteri, laivarekisteri
Rekisteri johon ilmoitettiin kaikki vähintään 19 nettorekisteritonnin kauppamerenkulussa käytetyt alukset.
andra, toinen perämies
Vastasi purjehduksen aikana oikean laidan vahdista ja työskentelystä kannella.
anemometri
Tuulimittari.
anemoskooppi
Tuuliviiri.
ankkurikurki, ankkurirana
Käännettävä ankkurin nosto- ja laskulaite.
ankkurikurki, ankkurirana
Käännettävä ankkurin nosto- ja laskulaite.
ankkuripeli, ankkurivinssi
Ankkurin nostoon tai laskuun käytettävä pyöritettävä laite, jonka ympäriltä ankkuriköysi tai -ketju kulkee.
ankkuripeli, ankkurivinssi
Ankkurin nostoon tai laskuun käytettävä pyöritettävä laite, jonka ympäriltä ankkuriköysi tai -ketju kulkee.
ankkuritukki, tukki
Ankkurivarren yläpäässä poikittain oleva tukki, joka kääntää ja pitää ankkurikourat merenpohjaa vastaan.
armada
Sotalaivasto.
auksiliaarialus, m/aux
Apumoottorialus. Moottorilla varustettu purjealus. ”auxiliary motor”.
avoin tuuli
Aluksen sivusuunnasta tuleva tai myötäinen tuuli.
silmäploki, neitsyt, jumpru, kalloploki, aaveensilmä
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
tukkiankkuri, amiraliteettiankkuri
Perinteinen ankkurityyppi, johon kuuluu kourat ja tukki.
ahdin, brassi, prassi
Purjealuksessa raa’an nokkaan kiinnitetty köysi tai vaijeri jolla raakapuut käännetään.
baneeri
Lippu.
barduuna
Purjelaivan mastoa viistosti taakse tukevat vaijerit.
bofori
Vanha tuulen voimakkuuden yksikkö. 0 boforia tyyni, 12 boforia hirmumyrsky.
bruttorekisteritonni, brt
Aluksen rungon tilavuus. 1 brt = 2,83 m³, 100 englantilaista kuutiojalkaa. Vrt. nettorekisteritonni.
bruttorekisteritonni, brt
Aluksen rungon tilavuus. 1 brt = 2,83 m³, 100 englantilaista kuutiojalkaa. Vrt. nettorekisteritonni.
bruttovetoisuus
Aluksen ja sen lastitilojen yhteistilavuus eräin poikkeuksin, ilmoitetaan bruttorekisteritonneina. Vrt. nettovetoisuus.
bunkkeri
Aluksen polttoaine lajista riippumatta. Myös hiiliruuma.
bunkrata
Ottaa polttoainetta.
buugi, puuki
Halssi- tai reittiosuus.
ilmapuntari, barometri
Koje jolla mitataan ilmanpainetta.
isovene, parkassi, barkassi
Aluksen suurin laivavene.
kabyysi, byssa
Aluksen keittiö.
komentosilta, bryka
Aluksen ohjauspaikka.
kryssimasto, pekiinimasto, begiinimasto
Kolmimastoisen täystakiloidun laivan takamasto. Neljä tai useampimastoisen täystakiloidun tai parkkilaivan toinen masto perästä lukien. Kuunarilaivan tai kuunarin kolmas masto keulasta lukien.
kuunarilaiva, barkentiini
Vähintään kolmimastoinen purjelaiva, jossa takamastot kahvelitakiloitu ja jonka etumasto raakatakiloitu.
kuunaripriki, brikantiini, hermafrodiittipriki
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjealus, jonka molemmissa mastoissa ylhäällä raa’at.
painolasti, paarlasti, ballast
Tyhjään tai vajaasti lastattuun alukseen vakavoittamiseksi otettu toisarvoinen kuorma esim. vesi, kivi, hiekka.
röijeli, pikkuprammi, bovenprammi, puuvenprammi
Purjelaivan raakatakilassa prammipurjeen yläpuolella oleva raakapurje.
väkipyörä, ploki, bloki, pylpyrä
Akselilla pyörivä pyörä, jonka kehällä on uurre köyttä varten.
siiffi, chiiffi
Konepäällikkö.
Dendrokronologia
Puun vuosirenkaiden muodostaman sarjan tutkimiseen perustuva iänmääritysmenetelmä. Vrt. radiohiiliajoitus.
Dispaasi
Merivahingon laskeminen.
donkeyman
Konemies,jolla ei välttämättä ole konemestarin pätevyyttä. Vrt. donkey
drake, lohikäärmelaiva
Sotatarkoituksiin käytetty viikinkilaiva.
eksymä, deviaatio
Kompassin virhenäyttämä, joka johtuu aluksen metalliosissa ja sähkölaitteissa syntyneestä magneettikentästä. Virheen suuruus vaihtelee suunnasta riippuen.
kuollut paino, dead weight, DWT, TDW, long ton
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
kuollut paino, dead weight, DWT, TDW, long ton
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
puominkannatin, dirkki
Aluksen takilassa oleva köysi, jolla kannatetaan puomin ulkopäätä.
tunkki, donkey
Apuhöyrykone. Tunkiksi kutsutaan myös alipäällystöön kuuluvaa konemiestä. Vrt. donkeyman.
uppouma, deplasementti
Aluksen syrjäyttämän vesimäärän paino.
varppausankkuri, driki
Kevyt ankkuri, jota käytettiin aluksen hinaamiseksi eteenpäin esim. satamassa.
eksymä, deviaatio
Kompassin virhenäyttämä, joka johtuu aluksen metalliosissa ja sähkölaitteissa syntyneestä magneettikentästä. Virheen suuruus vaihtelee suunnasta riippuen.
eksymäkäyrä, eksymätaulukko
Taulukko tai käyrä, joka kuvaa kompassin eksymävirhettä eri kompassisuunnilla.
eksymäkäyrä, eksymätaulukko
Taulukko tai käyrä, joka kuvaa kompassin eksymävirhettä eri kompassisuunnilla.
eldari
Lämmittäjä höyryaluksessa.
emäpuu
Puualuksen kölin pääosa, johon rungon muut pääosat liitetään.
ensimmäinen perämies
Ennen vuotta 1962 laivan arvojärjestyksessä kapteenin jälkeen seuraava. Vuoden 1962 jälkeen nimitys muuttui yliperämieheksi. Ennen vuotta 1962 perämiesten arvojärjestys: ensimmäinenperämies, toinenperämies ja kolmasperämies ja jälkeen 1962 yliperämies, ensimmäinenperämies, ja toinenperämies.
entrata
Tarttua, iskeä kiinni yleensä taistelussa toiseen alukseen.
eranto
Virhe, joka johtuu magneettikompassissa magneettisen ja maantieteellisen pohjoisnavan välisestä erosta.
päiväntasaaja, ekvaattori, linja
Isoympyrä, joka sijaitsee yhtä kaukana maan molemmista navoista ja jakaa maan eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon. Vrt. leveyspiiri.
fallata
Purjealuksen suunnan muuttaminen myötäisempään tuuleen. Vrt. luuvata
flinderin tanko
Kompassin eksymän poistamiseksi käytettävä puikko.
flöitti
Pyöreäperäinen, tasapohjainen, suhteellisen kapea purjelaiva 1600-luvulta, jossa voimakkaasti sisäänpäin kallistetut kyljet.
fokka
Alin raakapurje keulamastossa. Yksimastoisen purjelaivan kolmionmuotoinen keulanpuoleinen haruspurje.
fregatti
Täystakiloitu eli kaikissa mastoissa raakapurje(et). Nopea ja vahva sota- tai kauppalaiva 1600 – 1900-luvuilta. Kolme- tai useampimastoinen raakapurjeilla varustettu laiva. Nykyisin sota-alustyyppi.
fyyri
Laivan tulipesä. Majakka.
fööri
Aluksen keulaosa.
jalka, feet
Pituus- ja syvyysmitta. 1 jalka = englantilainen jalka 30,5 cm, ruotsalainen ja suomalainen jalka 29,7 cm.
keulamasto , fokkamasto
Purjelaivan etumasto. Raakapurjelaivoissa ja kuunareissa etummainen masto. Kaksimastoisessa laivassa, jos keulamasto on pidempi sitä kutsutaan isomastoksi.
keulapiikki, fööripiikki
Aluksen keulimmainen osa.
nostin, falli
Purjeen nostinköysi tai -vaijeri.
yliperämies, försti
Laivan arvojärjestyksessä kapteenin jälkeen seuraava. Kauppalaivastossa vuoteen 1962 asti käytettiin nimitystä ensimmäinen perämies. Hänelle kuului vastuu laivan hoidosta ja laivatöiden sujumisesta. Vrt. ensimmäinenperämies.
galeassi
Kaleeria suurempi, useampimastoinen ja useammalla tykillä varustettu soudettava sota-alus 1500 – 1600-luvulla.
galeoni
Koristeellinen, vähän tunnettu, 1500-luvulta ja sen mittapuun mukaan solakka ja suuri nelimastoinen purje-alus, jossa keula- ja peräkastellit.
galleria
Noin 1600-luvun sota-aluksen peräpeilissä oleva parveke.
garneeraus
Aluksessa sisä- tai suojalaudoitus.
graffitoituminen
Merivedessä olevasta rautaesineestä raudan syöpyminen pois ja korvautuminen hiilellä. Kappale säilyttää kuitenkin alkuperäisen muotonsa, mutta menettää kestävyytensä.
greenwichin keskiaika, gmt
Greenwich Mean Time. Nollameridiaani kulkee Greenwichin tähtitornin kautta.
greenwichin keskiaika, gmt
Greenwich Mean Time. Nollameridiaani kulkee Greenwichin tähtitornin kautta.
göösi
Keulalippu.
hyrräkompassi, gyrokompassi
Maantieteellistä pohjoisnapaa osoittava kompassi, joka on vapaa magneettisista häiriöistä.
haahti
Alle yhden lästin kantoisia 5…6 lautaisia saaristoveneitä.
haaksirikko
Aluksen vaurioituminen tai tuhoutuminen.
haalata
Nostaa, vetää. Siirtää alusta ilman konevoimaa kiinnitysköysillä laiturissa. vrt. männän haalaus.
haapio
Palkomainen, haavan pehmeästä rungosta kovertamalla tehty, vene.
hakurahtilaiva, tramppi
Rahtilaiva, joka kuljettaa rahtia kysynnän ja tarjonnan mukaan.
halkaisija, klyyvari, liivari, leikkaajapurje, sisähalkaisija, sisäliivari, ulkohalkaisija, ulkoliivari
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
hallin ankkuri
Raskas laiva-ankkuri jossa ei ole tukkia.
halssi
Aluksen puoli, jolta tuuli tulee purjeeseen. Esim. olla paapuurin halssilla, kun tuuli tulee vasemmalta.
hamina
Satama.
hamppuköysi
Hamppukasvin varren kuidusta valmistettu köysi.
hankavastainen, pitivinni, piilivinni
Tiukasti tuuleen purjehdittava suunta.
harata, trallata
Varmistaa esim. kulkuväylän syvyyttä tai etsiä hylkyä tai miinoja trallilla.
harus, staagi, taaki
Aluksen mastoja pituussuuntaan tukeva köysi tai vaijeri.
harusfokka
Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa lähinnä mastoa oleva kolmiopurje.
haruspurje
Kolmion tai neliön muotoinen purje, joka kiinnitetään purjealuksessa keula- tai mastojen väliseen harukseen.
haveri, merivahinko
Vahinko tai onnettomuus, joka kohtaa alusta tai lastia.
heittoliina, kastliina
Ohut heittoköysi, jonka avulla esim. kiinnitysköysi vedetään alukselta esim. laiturille.
heittoploki, lämsäploki
Yhdeltä sivulta avonainen ploki. Ks. väkipyörä.
hiivata
Hilata, vetää tai kiskoa.
holistoni
Laivassa pehmeä ja huokoinen kivi, jolla hiekan kanssa hierotaan aluksen kansi puhtaaksi.
holkki
Todennäköisesti koggista kehitetty suuremman lastauskyvyn omaava purjelaiva noin 1400-luvulta.
horisontti
Taivaanranta. Taivaan ja maan yhtymäkohta.
huippupurjekuunari
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjelaiva, jonka etumastossa ylhäällä raa’at.
huokurit
Vesireiät veneen kaarissa.
hurrikaani
Pyörremyrsky, myrskyn halkaisija kymmeniä tai satoja kilometrejä.
huukkari
Kaksi- tai kolmimastoinen pienehkö alus 1700-luvulta.
hylky
Hylätty, haaksirikkoutunut alus, jota ei voida pelastaa.
hyrräkompassi, gyrokompassi
Maantieteellistä pohjoisnapaa osoittava kompassi, joka on vapaa magneettisista häiriöistä.
kahveli, haarukka
Maston yläosasta yläviistoon, perään päin lähtevä ulkoneva tanko.
kahvelikuunari, hoilo, tasalatvakuunari
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjelaiva.
kahvelipurje, haarukkapurje
Nelikulmaisen mallinen purje, joka on yläreunasta kiinnitetty kahveliin ja alareunasta puomiin.
klyyssi, haukku
Aluksen partaassa tai kannella oleva silmäke tai vetoura, jonka läpi kiinnitys- tai ankkuriköydet vedetään.
koggi, hansagoggi
Teräväkeulainen ja -peräinen, limisaumainen, noin 1200-luvulla saksalaisten hansakauppiaiden käyttämä yksimastoinen raakapurjeella varustettu purjelaivatyyppi.
kuunaripriki, brikantiini, hermafrodiittipriki
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjealus, jonka molemmissa mastoissa ylhäällä raa’at.
ilmapuntari, barometri
Koje jolla mitataan ilmanpainetta.
isomasto
Kaksimastoisen purjealuksen takimmainen masto, jos se on etumaston pituinen tai pidempi. Useampimastoisessa aluksessa toinen masto keulasta lukien tai sen pisin masto.
isopurje
Purjealuksen isomaston alin raaka-, kahveli- tai kolmiopurje.
isovene, parkassi, barkassi
Aluksen suurin laivavene.
itineraari
Väyläselostus, purjehdusohje, reittikuvaus.
ajopurje, jaakari
Purjealuksen keulaharuksissa olevista kolmiopurjeista uloin.
jaala
Kaksimastoinen kahvelipurjein varustettu laiva.
jahti
Nopea, siro, yleensä yksimastoisella kahvelitakilalla varustettu purjealus.
jakobinsauva
Astesauva. Navigointilaite, jota käytettiin auringon, horisontin ja tähtien avulla.
jalka, feet
Pituus- ja syvyysmitta. 1 jalka = englantilainen jalka 30,5 cm, ruotsalainen ja suomalainen jalka 29,7 cm.
jalus, skuutti
Purjeen säätököysi, jolla purjeen uloin alakulma säädetään tuuleen nähden sopivaan asentoon. Vrt. ahdin.
jatkomasto
Purjealuksen kolmi- tai nelijatkoinen masto. Toinen jatko on märssytanko ja kolmas prammitanko.
jiggermasto
Neli- tai useampimastoisen täystakiloidun laivan takamasto, jossa kahveli ja raa’at. Viisi- tai useampimastoisen kuunarin tai kuunarilaivan neljäs masto keulasta lukien.
jiippi, myötäkäännös, lehmänkäännös
Avotuulessa halssinvaihto myötätuulen kautta. Jos purjealus ei luovittaessa pysty vastakäännökseen, kutsutaan halssinvaihtoa myötätuulen kautta lehmänkäännökseksi.
jooli
Kaksimastoinen purjealus, jossa kahvelitakilat, jonka pieni takamasto sijaitsee ruorikammen takapuolella.
jungmanni
Aluksessa laivapoika, kansimies.
juokseva takila
Purjealuksen kaikki juoksevat köydet, ohjaimet, kuristimet, jalusnuorat, purjeiden nostoköydet yms. köysistö. Vrt. kiinteä takila.
jäkkiaasi, jackass barque
Kolmimastoinen, 1800-luvun lopulla parkista muutettu vähintään kolmemastoinen, osittain kahvelitakiloitu laiva.
jäkkiaasi, jackass barque
Kolmimastoinen, 1800-luvun lopulla parkista muutettu vähintään kolmemastoinen, osittain kahvelitakiloitu laiva.
jänis
Maihin asetettu reimarin sijoitusmerkki.
jöölinki
Nostoköysi.
pertti, jalkapertti
Purjelaivan raakojen ja puomien alla oleva köysi tai vaijeri, jonka päällä purjeita käsiteltäessä seisotaan.
silmäploki, neitsyt, jumpru, kalloploki, aaveensilmä
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
talja, jiina
Väkipyörä, jonka muodostaa kaksi köyden yhdistämää yksi- tai useampipyöräistä plokia. Useampikertaistaa käytetyn voiman.
aliperämies, konstaapeli, konsti
Vastasi purjealuksessa mm. muonavaraston hoidosta.
aliperämies, konstaapeli, konsti
Vastasi purjealuksessa mm. muonavaraston hoidosta.
halkaisija, klyyvari, liivari, leikkaajapurje, sisähalkaisija, sisäliivari, ulkohalkaisija, ulkoliivari
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
heittoliina, kastliina
Ohut heittoköysi, jonka avulla esim. kiinnitysköysi vedetään alukselta esim. laiturille.
kaapelinmitta
Meripeninkulman kymmenesosa, 185,2 m.
kabyysi, byssa
Aluksen keittiö.
kahveli, haarukka
Maston yläosasta yläviistoon, perään päin lähtevä ulkoneva tanko.
kahvelikuunari, hoilo, tasalatvakuunari
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjelaiva.
kahvelipurje, haarukkapurje
Nelikulmaisen mallinen purje, joka on yläreunasta kiinnitetty kahveliin ja alareunasta puomiin.
kahvelitakila
Masto johon on kiinnitetty kahveli ja siinä kahvelipurje ja maston huipussa latvapurje.
kaija, möljä
Laituri. Kaija myös tukiköysi- tai vaijeri.
kajuutta
Aluksessa päällystölle ja matkustajille varattu tila.
kaleeri
Matalakulkuinen, pitkä, ja soudettava, usein myös takiloitu noin 1400-luvulta 1700-luvulle saakka käytetty, useimmiten sota-alus.
kaljaasi
Yleensä kahdella kahvelitakilalla varustettu purjelaiva, jonka takamasto yleensä etumastoa pidempi.
kaljuunakuva
Laivan keulakoriste. Veistetty ihmis- tai eläinhahmo aluksen keulassa.
kaljuutti
Pyöreä, täyteläisen runkomuodon omaava purjelaiva noin 1700-luvulta.
kantavuus
Aluksen kantokyky painotonneina.
kap Horn
Etelä-Amerikan eteläkärki, tunnettu ankarista myrskyistään.
kaplaaki
Merikapteenille palkan lisäksi bruttorahdista maksettu korvaus.
kappi, kaappi, kajuutankaappi
Kannen alle johtavan sisäänkäynnin suojana oleva pieni koppi. Hytti alas vievän käytävän päällä.
kappi, kaappi, kajuutankaappi
Kannen alle johtavan sisäänkäynnin suojana oleva pieni koppi. Hytti alas vievän käytävän päällä.
kappi, kaappi, kajuutankaappi
Kannen alle johtavan sisäänkäynnin suojana oleva pieni koppi. Hytti alas vievän käytävän päällä.
kapteeni
Aluksen päällikkö
karakki
Kaksi-, kolmi- tai nelimastoinen, tasasaumainen, keula- ja peräkastellilla varustettu Välimerellä käytetty pyöreänmuotoinen kauppalaiva noin 1500-luvulta. Etumastossa, tai -mastoissa raakatakila ja takamastossa tai -mastoissa viistopurjeet. Perä- ja keulakastelli.
karavelli, kraveli
Enintään kolmimastoinen myöhemmin raakatakiloitu pyöreänmuotoinen, tasaperäinen ja tasasaumainen, keula- ja peräkastelleilla varustettu noin 1200-1400-luvun lopun purjelaivatyyppi.
karavelli, kraveli
Enintään kolmimastoinen myöhemmin raakatakiloitu pyöreänmuotoinen, tasaperäinen ja tasasaumainen, keula- ja peräkastelleilla varustettu noin 1200-1400-luvun lopun purjelaivatyyppi.
kastelli
Aluksen keulassa ja/tai perässä oleva korokerakennelma.
kattiruoska
Aluksissa rangaistusvälineenä käytetty ruoska.
ketjulukko, sakkeli
U:n muotoinen, kierretapilla varustettu, kettingeissä ja ketjuissa käytetty lukko.
ketka
Kansinotkos, purjelaivan rakennustapa, jossa keula ja perä ovat keskilaivaa selvästi korkeammalla.
keulaharuspurje
Purjelaivan keulamaston eteenpäin suuntautuvassa haruksessa oleva kolmion mallinen purje.
keulamasto , fokkamasto
Purjelaivan etumasto. Raakapurjelaivoissa ja kuunareissa etummainen masto. Kaksimastoisessa laivassa, jos keulamasto on pidempi sitä kutsutaan isomastoksi.
keulapiikki, fööripiikki
Aluksen keulimmainen osa.
keulapuomi, keulapuu, kokkapuomi, kokkapuu, puksprööti
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
keulapuomi, keulapuu, kokkapuomi, kokkapuu, puksprööti
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
keulapuomi, keulapuu, kokkapuomi, kokkapuu, puksprööti
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
keulapuomi, keulapuu, kokkapuomi, kokkapuu, puksprööti
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
keulatankoharuspurje
Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa purjelaivassa lähinnä mastoa oleva kolmiopurje.
kiinteä takila
Purjealuksen paikallaan oleva köysistö, vantit, partuunat, harukset ja puomien ym. kannattimet. Vrt. juokseva takila.
kipinä
Radiosähköttäjä.
klipperi
Runkomuotoon viittaava nimitys nopeasta, pitkästä ja sulavasta 3-4-mastoisesta kauppalaivasta noin 1850-luvulta.
klyyssi, haukku
Aluksen partaassa tai kannella oleva silmäke tai vetoura, jonka läpi kiinnitys- tai ankkuriköydet vedetään.
knaappi
Puusta tai metallista valmistettu kahvamainen köyden kiinnityshela.
knarri
Viikinkien käyttämä rahtialustyyppi.
koffi
Rannikkoliikenteeseen tarkoitettu, pyöreänmuotoinen, kaksimastoinen, kahvelitakiloitu purjelaiva, jonka etumastossa lisäksi raakapurjeet.
koggi, hansagoggi
Teräväkeulainen ja -peräinen, limisaumainen, noin 1200-luvulla saksalaisten hansakauppiaiden käyttämä yksimastoinen raakapurjeella varustettu purjelaivatyyppi.
koija, pritsi, punkka
Vuode, makuusija.
kokka
Keula. Aluksen etummaisin osa.
kolistimmi
Hiililämmitteinen höyrylaiva. Vrt. öljystimmi.
komentosilta, bryka
Aluksen ohjauspaikka.
kompassi
Maan magneettista pohjoisnapaa osoittava, navigoinnissa käytettävä laite.
komposiittilaiva
Metallikaarille rakennettu puualus.
kompoundikone
Kaksipaisuntainen höyrykone. Vrt. kvadruppeli- ja trippelikone.
korsteeni
Aluksen savupiippu.
korvetti
Sota-alus 1700-luvulla. Nykyisin sota-alustyyppi.
kraana
Nosturi.
kreijari
Suurehko 1400-luvulta 1700-luvulle esiintynyt kaksi- tai kolmimastoinen alus.
krusti
Merivedessä olevan teräskappaleen syöpyessä kokonaan, sen ympärille muodostuneen krustin sisällä on kappaleen ulkomuoto säilynyt.
kryssimasto, pekiinimasto, begiinimasto
Kolmimastoisen täystakiloidun laivan takamasto. Neljä tai useampimastoisen täystakiloidun tai parkkilaivan toinen masto perästä lukien. Kuunarilaivan tai kuunarin kolmas masto keulasta lukien.
kryssipurje
Purjelaivan kryssi- eli pekiinimaston alin kahvelipurje.
kryssätä, luovia
purjehtia vastatuuleen.
kummeli, kumpeli
Valkoinen rannalla oleva kivikasa, taulu tai kallioon maalattu valkoinen alue.
kummeli, kumpeli
Valkoinen rannalla oleva kivikasa, taulu tai kallioon maalattu valkoinen alue.
kuollut paino, dead weight, DWT, TDW, long ton
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
kuristin , koortinki
Köysi, jolla purje kurotaan kokoon.
kuristin , koortinki
Köysi, jolla purje kurotaan kokoon.
kutteri
Yksimastoinen purjelaiva, nykyisin yleisnimitys luotsiveneille.
kuunari
Vähintään kahdella samanpituisella kahvelitakilalla varustettu purjelaiva.
kuunarilaiva, barkentiini
Vähintään kolmimastoinen purjelaiva, jossa takamastot kahvelitakiloitu ja jonka etumasto raakatakiloitu.
kuunaripriki, brikantiini, hermafrodiittipriki
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjealus, jonka molemmissa mastoissa ylhäällä raa’at.
kuutto, kuutti
Pienehkö, lähinnä rannikkoliikenteessä 1600-luvulla käytetty limisaumainen, 1-3 mastoinen purjealus.
kuutto, kuutti
Pienehkö, lähinnä rannikkoliikenteessä 1600-luvulla käytetty limisaumainen, 1-3 mastoinen purjealus.
kvadruppelikone
Nelipaisuntainen mäntähöyrykone. Vrt. kompoundi- ja trippelikone.
käymäkela, kapseli
Pystysuoraan aluksen kannelle asennettu pyörivä kela ankkurin, raakojen ja purjeiden nostoa varten.
käymäkela, kapseli
Pystysuoraan aluksen kannelle asennettu pyörivä kela ankkurin, raakojen ja purjeiden nostoa varten.
köli
Laivan ulkopohjassa oleva emäpuu, joka jatkuu yleensä keulasta perään ja johon kaaret kiinnittyvät.
limisauma, klinkkeri, klinkkari
Limittäin, osittain toistensa päälle rakennettu aluksen kylkilaudoitus. Vrt. tasasauma.
limisauma, klinkkeri, klinkkari
Limittäin, osittain toistensa päälle rakennettu aluksen kylkilaudoitus. Vrt. tasasauma.
messikalle, messipoika, messityttö, kalle
Kauppa-aluksissa palveluspoika ja kokin apulainen.
naakkeli, kohvernaakkeli
Aluksessa irrotettava puusta tai teräksestä tehty kiinnitystappi köysille.
silmäploki, neitsyt, jumpru, kalloploki, aaveensilmä
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
tasasauma, kravelli
Aluksen tasasaumainen kylkilaudoitus. Vrt. limisauma
ajoankkuri, laahusankkuri
Mereen heitetty yleensä iso pussi, joka hidastaa aluksen ajelehtimista.
alahanka, lee
Aluksen suojanpuoli, tuulen alapuoli. Vrt. ylähanka eli luuvartti.
alusrekisteri, laivarekisteri
Rekisteri johon ilmoitettiin kaikki vähintään 19 nettorekisteritonnin kauppamerenkulussa käytetyt alukset.
drake, lohikäärmelaiva
Sotatarkoituksiin käytetty viikinkilaiva.
halkaisija, klyyvari, liivari, leikkaajapurje, sisähalkaisija, sisäliivari, ulkohalkaisija, ulkoliivari
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
halkaisija, klyyvari, liivari, leikkaajapurje, sisähalkaisija, sisäliivari, ulkohalkaisija, ulkoliivari
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
heittoploki, lämsäploki
Yhdeltä sivulta avonainen ploki. Ks. väkipyörä.
jiippi, myötäkäännös, lehmänkäännös
Avotuulessa halssinvaihto myötätuulen kautta. Jos purjealus ei luovittaessa pysty vastakäännökseen, kutsutaan halssinvaihtoa myötätuulen kautta lehmänkäännökseksi.
kryssätä, luovia
purjehtia vastatuuleen.
kuollut paino, dead weight, DWT, TDW, long ton
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
laaberi
Heikko tuuli.
laipio, skotti
Aluksessa poikittais- tai pituussuuntainen väliseinä.
laivanselvittäjä, meklari
Asiamies, agentti. Hoitaa laivaan ja sen lastiin liittyviä toimenpiteitä.
laivapäiväkirja, lokikirja
Päiväkirja johon merkitään kaikki matkan aikana sattuneet oleelliset tapahtumat ja tiedot.
laivapäiväkirja, lokikirja
Päiväkirja johon merkitään kaikki matkan aikana sattuneet oleelliset tapahtumat ja tiedot.
laivaston ruudukko
Laivaston käyttämä paikannusjärjestelmä, jossa lukusarjan kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat paikan pohjois-eteläakselilla. Numero kasvaa vasemmalta oikealle. Ruudun koko on 1 neliökilometri.
lankonki, laakonki
Aluksen maihinnoususilta.
lankonki, laakonki
Aluksen maihinnoususilta.
lanne
Aluksen kyljen peränpuoleinen osa.
lanterna
Lyhty, kulkuvalot.
lasi
Laivakellolla annettu aikamerkki.
lastimerkki, lastiviiva, Plimsollin merkki
Laivan ulkokylkiin maalatut merkit, jotka ilmaisevat kuinka syvälle laiva voidaan eri olosuhteissa lastata.
lastimerkki, lastiviiva, Plimsollin merkki
Laivan ulkokylkiin maalatut merkit, jotka ilmaisevat kuinka syvälle laiva voidaan eri olosuhteissa lastata.
latvapurje
Purjelaivan raakamaston huipussa oleva kolmi- tai nelikulmainen purje.
leidarit
Köysitikkaat.
lenssata
Tyhjentää esim. painolastitankki. Myös purjehtia myötätuulta.
lenssi
Myötätuuli.
leveyspiiri, latitudi
Maantieteellinen leveys. Leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia piirejä. Nollalatitudi on päiväntasaajalla ja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Vrt. pituuspiiri.
leveyspiiri, latitudi
Maantieteellinen leveys. Leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia piirejä. Nollalatitudi on päiväntasaajalla ja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Vrt. pituuspiiri.
liikki, palle
Purjeen reuna.
limisauma, klinkkeri, klinkkari
Limittäin, osittain toistensa päälle rakennettu aluksen kylkilaudoitus. Vrt. tasasauma.
linjalaiva
Noin 50 – 90 tykin, taistelussa samaan linjaan asettuvan sotalaivan nimitys 1600 – 1700-luvuilta.
litsa
Purjealuksessa köydestä, puusta tai raudasta valmistettu kiinnike, jolla purje kiinnitetään mastoon tai harukseen.
lokaaminen
Pienestä rikkomuksesta määrätty kurinpitosakko.
loki
Nopeus- ja matkamittari. Laahuslokia vedettiin aluksen perässä.
loorinki
Sivumyötäinen tuuli, laitamyötäinen tuuli. Tuuli aluksen peräkulman puolelta.
lossata
Lastin purkaminen.
luode
Laskeva vuorovesi, pakovesi. Vrt. vuoksi.
luoti
Vedensyvyyden mittauslaite. Köyden päässä oleva paino eli luoti heitettiin mittausta varten eteenpäin.
luuvata
Aluksen suunnan muuttaminen vastaisempaan tuuleen. Vrt. fallata.
lästi
Aluksen kantavuusmittayksikkö vuoteen 1877 asti, jolloin alettiin käyttää rekisteritonneja, 1 lästi on 1,85 rekisteritonnia. Ennen vuotta 1726 1 lästi oli 2240 kg. Vuoden 1726 jälkeen 1 raskas laivalästi on 2448 kg. Uusi lästi on 4250 kg. Lästiä käytettiin myös tilavuusyksikkönä.
lästimaksu
Merimiesten eläke- ja avustusrahastoon kannettu maksu. Käytetään nykyisin merimiesten huoltoon ja meripelastukseen.
pituuspiiri, longitudi, meridiaani, nollameridiaani
Maantieteellinen pituus. Pituuspiirit ovat maan pinnalla napojen kautta kulkevia isoympyröitä. Nollameridiaani (nollapituuspiiri) kulkee Greenwichiin tähtitornin kautta. Vrt. leveyspiiri.
päiväntasaaja, ekvaattori, linja
Isoympyrä, joka sijaitsee yhtä kaukana maan molemmista navoista ja jakaa maan eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon. Vrt. leveyspiiri.
viilari, lepuuttaja
Aluksen ulkokyljen laitasuoja.
ylähanka, luuvartti
Aluksen tuulenpuoli. Vrt. alahanka eli lee.
auksiliaarialus, m/aux
Apumoottorialus. Moottorilla varustettu purjealus. ”auxiliary motor”.
haveri, merivahinko
Vahinko tai onnettomuus, joka kohtaa alusta tai lastia.
jiippi, myötäkäännös, lehmänkäännös
Avotuulessa halssinvaihto myötätuulen kautta. Jos purjealus ei luovittaessa pysty vastakäännökseen, kutsutaan halssinvaihtoa myötätuulen kautta lehmänkäännökseksi.
kaija, möljä
Laituri. Kaija myös tukiköysi- tai vaijeri.
laivanselvittäjä, meklari
Asiamies, agentti. Hoitaa laivaan ja sen lastiin liittyviä toimenpiteitä.
m/s
Moottorialus, motor ship.
maalspiikki, malspiikki
Köyden tai vaijerin pujontaan käytetty teräspiikki.
maalspiikki, malspiikki
Köyden tai vaijerin pujontaan käytetty teräspiikki.
maatuuli
Yöllä maalta merelle puhaltava tuuli.
maininki
Tyyntyneen tuulen aiheuttama jälkiaallokko tai kauempana olevan tuulen aiheuttama aallokko.
majakka
Useimmiten tornimainen kiinteä rakennelma, joka ohjaa merenkulkijoita. Majakoihin luetaan valomajakat ja valottomat tunnusmajakat eli pookit.
manilaköysi
Banaanikasveihin kuuluvan abacan kuidusta valmistettu köysi. On luonnonkuiduista vahvin, taipuisa ja kestää merivettä. Imee vain vähän vettä itseensä.
manööveri
Laivaston tai aluksen liike, aluksen käsittely.
mare Balticum
Itämeri. Vanha Itämerestä käytetty nimi.
mare nostrum
Meidän meremme. Muinoin Välimerestä ja myöhemmin myös Itämerestä käytetty nimitys.
masto
Purjealuksen pysty pyöröpuu johon puomi ja purjeet kiinnitetään.
maston kenkä
Puinen tai metallinen tuki, johon maston alapää on kiinnitetty tai upotettu.
matruusi
Ammattitaitoinen merimies.
mayday
Radioliikenteessä käytetty hätäkutsu.
meriarkeologia
Veden alla olevien, ihmisen tekemien rakennelmien tai esineiden tutkiminen eri osa-alueiden asiantuntijoiden kesken.
meriekipaasi
Laivasto-osasto, joka oli koottu suomalaisista ja toimi venäläisen johdon alaisena. Perustettu 1830, lakkautettu 1878.
merikortti
Merikartta.
meripeninkulma, merimaili, mpk
Yksi pituusminuutti, 1852 m.
meripeninkulma, merimaili, mpk
Yksi pituusminuutti, 1852 m.
meripeninkulma, merimaili, mpk
Yksi pituusminuutti, 1852 m.
meriselitys
Aluksen päällikön viranomaiselle antama selvitys merivauriosta tai -vahingosta.
merituuli
Päivällä rannikolla esiintyvä, mereltä maalle puhaltava tuuli.
mesaani
Purjelaivan mesaanimaston alin kahveli- tai kolmiopurje.
mesaanimasto
Kolme tai useampimastoisen purjelaivan takimmainen masto, jossa on kahveli, mutta ei raakoja. Kaksimastoisen laivan kahvelitakamasto, jos se on etumastoa lyhyempi.
messi
Miehistön ruokailutila.
messikalle, messipoika, messityttö, kalle
Kauppa-aluksissa palveluspoika ja kokin apulainen.
messikalle, messipoika, messityttö, kalle
Kauppa-aluksissa palveluspoika ja kokin apulainen.
messikalle, messipoika, messityttö, kalle
Kauppa-aluksissa palveluspoika ja kokin apulainen.
mestari
Konemestari.
miesluukku, manusluukku
Pieni luukku, josta pääsee tankkiin tai lastiruumaan.
miesluukku, manusluukku
Pieni luukku, josta pääsee tankkiin tai lastiruumaan.
mistraali
Etelä-Ranskassa puhaltava kylmä ja kuiva pohjoistuuli.
monitori
Matala, noin 1850-luvun jälkeinen höyrykäyttöinen sota-alustyyppi, jonka kansi nousi vain vähän merenpinnan yläpuolelle.
monsuunituuli
Intian valtamerellä vuodenaikojen mukaan puhaltava tuuli.
männän haalaus
Koneesta männän irrottaminen, huolto, tarkistus ja/tai korjaus.
märssykori
Tähystyspaikka laivan mastossa.
märssytanko
Maston toinen osa alhaaltapäin lukien.
märssypurje
Purjelaivan raakatakilassa toiseksi alin, usein jaettu ylä- ja alamärssypurjeeksi.
määrlinki
Pellavasta valmistettu kaksisäikeinen tervattu pellavanaru.
mönstrata
Pestata merimiehiä.
pii, maata piissä
Alus on paikallaan keula tuulta vasten tai purjealuksessa purjeet on säädetty niin, että alus on lähes paikallaan.
pituuspiiri, longitudi, meridiaani, nollameridiaani
Maantieteellinen pituus. Pituuspiirit ovat maan pinnalla napojen kautta kulkevia isoympyröitä. Nollameridiaani (nollapituuspiiri) kulkee Greenwichiin tähtitornin kautta. Vrt. leveyspiiri.
prammitanko, Maston kolmas osa alhaalta lukien.
.
naakkeli, kohvernaakkeli
Aluksessa irrotettava puusta tai teräksestä tehty kiinnitystappi köysille.
naakkelipenkki
Aluksen reelinkiin tai maston ympärille kiinnitetty rei’ikäs lankku, johon naakkelit laitetaan.
naijata
Sitoa esim. purjetta puomiin.
navigoida
Ohjata alusta, määrittää sijainti.
nettorekisteritonni, NRT
Tilavuusmitta. 1 nrt = 2,83 m3, 100 englantilaista kuutiojalkaa. Vrt. bruttorekisteritonni.
nettorekisteritonni, NRT
Tilavuusmitta. 1 nrt = 2,83 m3, 100 englantilaista kuutiojalkaa. Vrt. bruttorekisteritonni.
nettovetoisuus
Aluksen hyötytilavuus, lastitilan tilavuus, ilmoitetaan nettorekisteritonneina. Saadaan vähentämällä bruttovetoisuudesta tiettyjen tilojen tilavuudet. Vrt. bruttovetoisuus.
nostin, falli
Purjeen nostinköysi tai -vaijeri.
pituuspiiri, longitudi, meridiaani, nollameridiaani
Maantieteellinen pituus. Pituuspiirit ovat maan pinnalla napojen kautta kulkevia isoympyröitä. Nollameridiaani (nollapituuspiiri) kulkee Greenwichiin tähtitornin kautta. Vrt. leveyspiiri.
silmäploki, neitsyt, jumpru, kalloploki, aaveensilmä
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
oktantti, sekstantti
Kulmanmittauslaite leveyspiirin laskemiseksi. Oktantin asteikkokaari 1/8-osa ja sekstantin 1/6-osa täydestä ympyrästä.
ahdin, brassi, prassi
Purjealuksessa raa’an nokkaan kiinnitetty köysi tai vaijeri jolla raakapuut käännetään.
ahtaa, prassata
Purjealuksessa raakapuun kääntäminen ahtimien avulla haluttuun suuntaan. Ahtaa: myös lastata alus.
buugi, puuki
Halssi- tai reittiosuus.
hankavastainen, pitivinni, piilivinni
Tiukasti tuuleen purjehdittava suunta.
hankavastainen, pitivinni, piilivinni
Tiukasti tuuleen purjehdittava suunta.
isovene, parkassi, barkassi
Aluksen suurin laivavene.
keulapuomi, keulapuu, kokkapuomi, kokkapuu, puksprööti
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
koija, pritsi, punkka
Vuode, makuusija.
koija, pritsi, punkka
Vuode, makuusija.
kryssimasto, pekiinimasto, begiinimasto
Kolmimastoisen täystakiloidun laivan takamasto. Neljä tai useampimastoisen täystakiloidun tai parkkilaivan toinen masto perästä lukien. Kuunarilaivan tai kuunarin kolmas masto keulasta lukien.
lastimerkki, lastiviiva, Plimsollin merkki
Laivan ulkokylkiin maalatut merkit, jotka ilmaisevat kuinka syvälle laiva voidaan eri olosuhteissa lastata.
liikki, palle
Purjeen reuna.
paaksata
Pyörittää konetta.
paalumasto
Yksiosainen masto ilman jatkotankoja. vrt. märssytanko ja prammitanko.
paapuuri
Aluksen vasen puoli perästä katsoen. Vrt. styyrpuuri.
painolasti, paarlasti, ballast
Tyhjään tai vajaasti lastattuun alukseen vakavoittamiseksi otettu toisarvoinen kuorma esim. vesi, kivi, hiekka.
painolasti, paarlasti, ballast
Tyhjään tai vajaasti lastattuun alukseen vakavoittamiseksi otettu toisarvoinen kuorma esim. vesi, kivi, hiekka.
pakata
Tuuli tulee purjeeseen väärältä (etu- tai taka)puolelta.
pakka
Keulakansi.
pantturit
Aluksen tukikaaret.
parkki
parkkilaiva. Vähintään kolmemastoinen, raakatakiloitu kauppalaiva, jonka takimmaisessa mastossa kahvelipurje.
parras, reelinki
Aluksessa kannen yläpuolinen laita, kyljen jatke.
pasaatituulet
Tasainen tuuli, joka puhaltaa noin 30 astetta päiväntasaajan molemmin puolin.
peilaus
Ruuman, pilssin, polttoainetankin jne. veden-/nestekorkeuden mittaaminen. Myös suuntiminen.
pekiini
Purjelaivan pekiinimaston alin raakapurje.
pentteri, pentri
Keittokomero.
pentteri, pentri
Keittokomero.
pertti, jalkapertti
Purjelaivan raakojen ja puomien alla oleva köysi tai vaijeri, jonka päällä purjeita käsiteltäessä seisotaan.
peräpeili
Aluksen perän tasomainen osa.
piiru
Kompassikehän 32. osa, 11,25 astetta.
pii, maata piissä
Alus on paikallaan keula tuulta vasten tai purjealuksessa purjeet on säädetty niin, että alus on lähes paikallaan.
pilvipurje
Suurissa purjealuksissa röijelin yläpuolella käytetty ylin raakapurje.
pinassi
Kolmimastoinen täystakiloitu tasaperäinen sota- ja kauppa-alus 1600-luvulta.
pituuspiiri, longitudi, meridiaani, nollameridiaani
Maantieteellinen pituus. Pituuspiirit ovat maan pinnalla napojen kautta kulkevia isoympyröitä. Nollameridiaani (nollapituuspiiri) kulkee Greenwichiin tähtitornin kautta. Vrt. leveyspiiri.
pleissata, spleissata, pujoa
Yhdistää köyttä tai vaijeria tai tehdä silmukka tms. määrätyllä tavalla säikeitä punoen.
pleissata, spleissata, pujoa
Yhdistää köyttä tai vaijeria tai tehdä silmukka tms. määrätyllä tavalla säikeitä punoen.
poliisi, poopassi
Laivassa tähystäjän ja ruorimiehen lisäksi vahtivuoron kolmas jäsen.
poliisi, poopassi
Laivassa tähystäjän ja ruorimiehen lisäksi vahtivuoron kolmas jäsen.
pollari
Pylväs tai tolppa aluksen kannella köysien kiinnittämistä varten.
polvi
Puualuksessa kansipalkkien ja kylkikaarien yhtymäkohdan tuki- ja sidepuu.
pooki
Valoton tunnusmajakka.
prammitanko, Maston kolmas osa alhaalta lukien.
.
prammipurje
Purjelaivan raakatakilassa märssypurjeen yläpuolella oleva raakapurje. Usein jaettu ylä- ja alaprammipurjeiksi.
priki
Kaksimastoinen raakatakiloitu purjelaiva, jonka isomastossa lisäksi kahvelipurje. Ks. snaupriki.
prikipurje
Prikin takamastossa oleva kahvelipurje.
proviantti
Aluksessa olevat muonavarat.
pukseeri
Hinaaja
pulina
Purjeen säätököysi. Väännös termista ”bow line”.
pultaani
Purjekangas.
puomi
Aluksessa pyöröpuu, johon purjeen alareuna kiinnitetään tai jolla purjetta levitetään.
puomikaija
Puomia sivulta päin tukevat köydet.
puominkannatin, dirkki
Aluksen takilassa oleva köysi, jolla kannatetaan puomin ulkopäätä.
purrata
Herättää.
pursimies, puosu, poosu
Pätevä merimies, joka päällystön alaisena johtaa laivaväen töitä.
pursimies, puosu, poosu
Pätevä merimies, joka päällystön alaisena johtaa laivaväen töitä.
pursimies, puosu, poosu
Pätevä merimies, joka päällystön alaisena johtaa laivaväen töitä.
pushermasto
Seitsemän tai useampimastoisen kuunarin tai kuunarilaivan kuudes masto keulasta lukien.
puuppi
Lyhyt puolikansi.
päiväntasaaja, ekvaattori, linja
Isoympyrä, joka sijaitsee yhtä kaukana maan molemmista navoista ja jakaa maan eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon. Vrt. leveyspiiri.
röijeli, pikkuprammi, bovenprammi, puuvenprammi
Purjelaivan raakatakilassa prammipurjeen yläpuolella oleva raakapurje.
röijeli, pikkuprammi, bovenprammi, puuvenprammi
Purjelaivan raakatakilassa prammipurjeen yläpuolella oleva raakapurje.
sieniankkuri, pata-ankkuri
Sienimäinen tai kauhamainen ankkuri.
väkipyörä, ploki, bloki, pylpyrä
Akselilla pyörivä pyörä, jonka kehällä on uurre köyttä varten.
väkipyörä, ploki, bloki, pylpyrä
Akselilla pyörivä pyörä, jonka kehällä on uurre köyttä varten.
yläkansi, pääkansi
Aluksen ylin, koko laivan yhtämittaisesti jatkuva vedenpitävä, usein ainoa kansi.
parras, reelinki
Aluksessa kannen yläpuolinen laita, kyljen jatke.
raaka
Purjealuksen mastoon vaakasuorasti keskeltä kiinnitetty pyöröpuu johon raakapurje kiinnitetään.
raakapurje
Raakaan kiinnitettävä suunnikkaan tai puolisuunnikkaan muotoinen purje.
raakapurjekuunari
Kaksimastoinen purjelaiva, jonka etumastossa raakatakila ja takamastossa kahvelitakila.
raakitorvi
Ilmanvaihtotorvi.
radiohiiliajoitus
Radioaktiivisen hiilen C-14 puoliintumisaikaan perustuva iänmääritysmenetelmä. Vrt. dendrokronologia.
rakki
Vahva rautahela, joka kiinnittää raakapuun mastoon.
ranapalkki
Aluksen keulassa poikittain oleva, kyljestä ulostyöntyvä palkki, jonka varaan ankkuri nostetaan.
ranka, vannas, steevi
Kölin ylöspäin kääntyvä jatko-osa sekä keulassa että perässä. Steevi on keulavannas.
redi
Satamaulappa, ankkuroitumisalue.
reivata
Vähentää purjeita tai purjepinta-alaa.
reiviseislinki, seissinki
Reivinaru. Purjeiden kiinnittämiseen puomiin tai raakaan käytetty köydenpätkä.
rekisteritonni
Tilavuusmittana 1 rekisteritonni = 2,83 m³ = 100 englannin kuutiojalkaa. Painomittana 1 lästi = 1,85 rekisteritonnia.
risteilijä
Suuri, nopea, tykein ja nykyisin ohjuksin varustettu 1800-luvun lopusta lähtien käytetty sotalaivan nimitys tai nykyisin matkustajien kuljetukseen ja vapaa-ajan viettoon tarkoitettu yleensä ylellinen laiva.
runhultti
Aluksen pyöröpuitten yleisnimi.
rustiraudat
Vahvat rautahelat, joihin mastoja sivulta tukevat vantit kiinnitetään.
ruuma
Lastille varattu tila kauppa-aluksessa.
rynnäs
Aluksen keulakupu. Kyljen keulanpuoleinen osa. Vrt. lanne.
röijeli, pikkuprammi, bovenprammi, puuvenprammi
Purjelaivan raakatakilassa prammipurjeen yläpuolella oleva raakapurje.
skanssi, ruffi
Miehistön suoja, miehistön yhteismajoitustila.
takila, riki
Aluksen masto, puomit, tangot ja köysistö. Vrt. juokseva ja kiinteä takila.
halkaisija, klyyvari, liivari, leikkaajapurje, sisähalkaisija, sisäliivari, ulkohalkaisija, ulkoliivari
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
halkaisija, klyyvari, liivari, leikkaajapurje, sisähalkaisija, sisäliivari, ulkohalkaisija, ulkoliivari
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
harus, staagi, taaki
Aluksen mastoja pituussuuntaan tukeva köysi tai vaijeri.
jalus, skuutti
Purjeen säätököysi, jolla purjeen uloin alakulma säädetään tuuleen nähden sopivaan asentoon. Vrt. ahdin.
ketjulukko, sakkeli
U:n muotoinen, kierretapilla varustettu, kettingeissä ja ketjuissa käytetty lukko.
laipio, skotti
Aluksessa poikittais- tai pituussuuntainen väliseinä.
oktantti, sekstantti
Kulmanmittauslaite leveyspiirin laskemiseksi. Oktantin asteikkokaari 1/8-osa ja sekstantin 1/6-osa täydestä ympyrästä.
pleissata, spleissata, pujoa
Yhdistää köyttä tai vaijeria tai tehdä silmukka tms. määrätyllä tavalla säikeitä punoen.
ranka, vannas, steevi
Kölin ylöspäin kääntyvä jatko-osa sekä keulassa että perässä. Steevi on keulavannas.
reiviseislinki, seissinki
Reivinaru. Purjeiden kiinnittämiseen puomiin tai raakaan käytetty köydenpätkä.
saaristofregatti
Kaleerien korvaajaksi tarkoitettu soudettava alus Ruotsi-Suomen laivastossa.
s/s
Höyryalus, steam ship.
saluutti
Tervehdys- tai kunnialaukaus tyhjin panoksin.
sargassomeri
Atlantissa Kanariansaarten ja Länsi-Intian välissä oleva levämeri.
scirocco
Välimerellä Afrikasta puhaltava lämmin myrskytuuli.
seilimaakari
Purjeentekijä. Purjealuksessa hoiti purjeiden valmistuksen ja korjauksen.
shebekki
Siro, nopea ja matalakulkuinen, kolmemastoinen Välimerellä liikennöinyt purjelaiva 1600-1700-luvuilla. Samantyyppinen muunnelmana Venäjän laivastossa.
sieniankkuri, pata-ankkuri
Sienimäinen tai kauhamainen ankkuri.
siiffi, chiiffi
Konepäällikkö.
sikoköli
Kölin pituinen ja sen yläpuolinen rakenneosa, joka sitoo yhdessä kölin kanssa kaaret ja pohjapalkit paikoilleen.
silmäploki, neitsyt, jumpru, kalloploki, aaveensilmä
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
sinkkelipylpyrä
Pylpyrä, jossa on kaksi pyörää peräjälkeen.
skailetti, skylight, valoarkku
Kattoon tehty korokeikkuna.
skailetti, skylight, valoarkku
Kattoon tehty korokeikkuna.
skampavoija
Neljänneskaleeri, pienikokoinen kaksimastoinen kaleeri Venäjän laivastossa.
skanssi, ruffi
Miehistön suoja, miehistön yhteismajoitustila.
skeid, skeidar
Viikinkien, sotatarkoituksiin käyttämä suurehko laiva. Vrt. drake.
skeid, skeidar
Viikinkien, sotatarkoituksiin käyttämä suurehko laiva. Vrt. drake.
slagi
Kivihiilen tai koksin palanut kuonajäte.
sleissi
Kuonakanki.
slipi
Vetotelakka.
sluuppi
Yksimastoinen purjealus kiinteällä keulapuomilla. Isopurje, latvapurje ja halkaisijapurjeet.
snaumasto
Purjealuksessa aivan isomaston taakse sijoitettu masto kahvelia varten.
snaupriki
Priki, jossa kahveli kiinnitetty snaumastoon. Alunperin kaikki prikit olivat snauprikejä.
snekka
Viikinkien käyttämä pitkä ja kapea soutu- ja purjealus.
solmu
Nopeuden yksikkö merellä, 1 solmu = 1 mpk/h
souvari
Sataman ahtaaja.
stemplata
Estää lastin liikkuminen kiilaamalla tai erillisillä tukirakennelmilla.
stuertti
Talousosaston miespuolinen esimies. Vrt. trissa.
styyrpuuri
Aluksen oikea puoli perästä katsottuna. Vrt. paapuuri.
sydvesti
Vedenpitävä, niskaa suojaava lakki.
sykloni
Pyörremyrsky. Matalapaine.
andra, toinen perämies
Vastasi purjehduksen aikana oikean laidan vahdista ja työskentelystä kannella.
ankkuritukki, tukki
Ankkurivarren yläpäässä poikittain oleva tukki, joka kääntää ja pitää ankkurikourat merenpohjaa vastaan.
hakurahtilaiva, tramppi
Rahtilaiva, joka kuljettaa rahtia kysynnän ja tarjonnan mukaan.
harata, trallata
Varmistaa esim. kulkuväylän syvyyttä tai etsiä hylkyä tai miinoja trallilla.
harus, staagi, taaki
Aluksen mastoja pituussuuntaan tukeva köysi tai vaijeri.
kahvelikuunari, hoilo, tasalatvakuunari
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjelaiva.
kuollut paino, dead weight, DWT, TDW, long ton
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
taavetti
Aluksen partaalla oleva kiertyvä nostokurki veneiden, ankkureiden yms. nostamiseksi alukseen.
taifuuni
Kaakkois-Aasiassa esiintyvä pyörremyrsky.
takila, riki
Aluksen masto, puomit, tangot ja köysistö. Vrt. juokseva ja kiinteä takila.
talja, jiina
Väkipyörä, jonka muodostaa kaksi köyden yhdistämää yksi- tai useampipyöräistä plokia. Useampikertaistaa käytetyn voiman.
talonpoikaisalus
Maaseudun asukkaitten muodostaman laivaisännistön varustama ja rakennuttama yleensä pienikokoinen laiva.
talonpoikaispurjehdus
Maalaisväestön harjoittama purjehduselinkeino.
tamppi
Vapaa köydenpää.
tasasauma, kravelli
Aluksen tasasaumainen kylkilaudoitus. Vrt. limisauma
telegrammi
Konekäskyvälitin komentosillan ja konehuoneen välillä.
timperi
Kirvesmies laivalla.
tokka
Rakennustelakka, satama-allas.
tornado
Voimakas ja tuhoisa paikallinen ilmapyörre. Vrt hurrikaani.
touvi
Paksu köysi.
triivaaminen
Tilkitseminen.
trimmari
Hiililämmitteisessä höyryaluksessa lämmittäjän apulainen.
trimmaus, viippaus
Aluksen lastin siirtäminen halutun trimmin eli keula- ja peräsyvyyksien eron saavuttamiseksi.
trippelikone
Kolmipaisuntainen mäntähöyrykone. Vrt. kompoundi- ja kvadruppelikone.
trissa
Emäntä, naispuolinen talousesimies. Vrt. stuertti.
trombi
Pyörrepatsas. Paikallinen pyörremyrsky.
trossi
Paksu köysi.
tukkiankkuri, amiraliteettiankkuri
Perinteinen ankkurityyppi, johon kuuluu kourat ja tukki.
tunkki, donkey
Apuhöyrykone. Tunkiksi kutsutaan myös alipäällystöön kuuluvaa konemiestä. Vrt. donkeyman.
turkki
Aluksen sisäpuolinen kansi.
tuulensilmä
Täysvastaisen tuulen suunta.
tyfoni
Paineilmakäyttöinen vihellin.
tykkisluuppi, tykkijolla, tykkipursi, tykkivene
Soudettava, voimakkaasti aseistettu, matalakulkuinen, ja helposti ohjattava pieni sota-alus 1700-luvulla.
tykkisluuppi, tykkijolla, tykkipursi, tykkivene
Soudettava, voimakkaasti aseistettu, matalakulkuinen, ja helposti ohjattava pieni sota-alus 1700-luvulla.
tykkisluuppi, tykkijolla, tykkipursi, tykkivene
Soudettava, voimakkaasti aseistettu, matalakulkuinen, ja helposti ohjattava pieni sota-alus 1700-luvulla.
tykkisluuppi, tykkijolla, tykkipursi, tykkivene
Soudettava, voimakkaasti aseistettu, matalakulkuinen, ja helposti ohjattava pieni sota-alus 1700-luvulla.
täkki
Aluksen ulkokansi.
täystakila
Raakapurjeilla varustettu takila.Jokaisessa mastossa raakapurje(et).
töijata
Kiinnittää alus esim. laituriin.
halkaisija, klyyvari, liivari, leikkaajapurje, sisähalkaisija, sisäliivari, ulkohalkaisija, ulkoliivari
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
halkaisija, klyyvari, liivari, leikkaajapurje, sisähalkaisija, sisäliivari, ulkohalkaisija, ulkoliivari
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
uisko
Mastolla varustettu soutuvene Laatokalla. Myös matka- ja pitäjäveneiden nimitys.
uppouma, deplasementti
Aluksen syrjäyttämän vesimäärän paino.
ranka, vannas, steevi
Kölin ylöspäin kääntyvä jatko-osa sekä keulassa että perässä. Steevi on keulavannas.
skailetti, skylight, valoarkku
Kattoon tehty korokeikkuna.
trimmaus, viippaus
Aluksen lastin siirtäminen halutun trimmin eli keula- ja peräsyvyyksien eron saavuttamiseksi.
vantti
Aluksen mastoa sivultapäin tukeva köysi tai vaijeri.
vanttiruuvi
Vanttien kiristämiseen käytetty putkimainen ruuvi.
varppausankkuri, driki
Kevyt ankkuri, jota käytettiin aluksen hinaamiseksi eteenpäin esim. satamassa.
vastakäännös, venda, ämmänkäännös
Luovittaessa halssinvaihto tuulensilmän kautta. Avotuulessa, jiipin sijasta esim. turvallisuussyistä, halssinvaihto tuulensilmän kautta on ämmänkäännös.
vastakäännös, venda, ämmänkäännös
Luovittaessa halssinvaihto tuulensilmän kautta. Avotuulessa, jiipin sijasta esim. turvallisuussyistä, halssinvaihto tuulensilmän kautta on ämmänkäännös.
veckosjö, viku
Todennäköisesti viikinkiajalla käytetty kuljetun matkan yksikkö, soutajien vaihto- tai levähdysväli. Noin 7,5 km, vaihteluväli väylästä riippuen n. 3,8 – 9 km.
veckosjö, viku
Todennäköisesti viikinkiajalla käytetty kuljetun matkan yksikkö, soutajien vaihto- tai levähdysväli. Noin 7,5 km, vaihteluväli väylästä riippuen n. 3,8 – 9 km.
venttiili
Pyöreä, avattava sulkuluukullinen laivaikkuna.
viilari, lepuuttaja
Aluksen ulkokyljen laitasuoja.
viirata
Laskea tai löysätä.
viistopurje
Purjelaivan pitkittäissuunnassa oleva purje esim. harus- tai kahvelipurje. Myös kolmionmuotoisten purjeiden nimitys.
visseli
Vihellin.
vuoksi
Nouseva vuorovesi. Vrt. luode.
vuorovesi
Vedenpinnan korkeuden jaksottainen vaihtelu, jonka saa aikaan kuun ja auringon vetovoima sekä maapallon pyöriminen. Vuoksi on nouseva ja luode laskeva vuorovesi.
väkipyörä, ploki, bloki, pylpyrä
Akselilla pyörivä pyörä, jonka kehällä on uurre köyttä varten.
välimasto
Täystakiloidun laivan tai parkin kolmas masto keulasta lukien.
väylinki
Purjealuksen vanteissa olevat köysitikkaat.
w
yliperämies, försti
Laivan arvojärjestyksessä kapteenin jälkeen seuraava. Kauppalaivastossa vuoteen 1962 asti käytettiin nimitystä ensimmäinen perämies. Hänelle kuului vastuu laivan hoidosta ja laivatöiden sujumisesta. Vrt. ensimmäinenperämies.
ylähanka, luuvartti
Aluksen tuulenpuoli. Vrt. alahanka eli lee.
yläkansi, pääkansi
Aluksen ylin, koko laivan yhtämittaisesti jatkuva vedenpitävä, usein ainoa kansi.
akansolmu, ämmänsolmu
Väärin tehty merimiessolmu joka luistaa.
vastakäännös, venda, ämmänkäännös
Luovittaessa halssinvaihto tuulensilmän kautta. Avotuulessa, jiipin sijasta esim. turvallisuussyistä, halssinvaihto tuulensilmän kautta on ämmänkäännös.
öljystimmi
Öljylämmitteinen höyrylaiva. Vrt. kolistimmi.
Pingback