tammi

Priki Regard

Julkaistu: 13.6.2020, Muokattu: 13.6.2020
Priki Regard oli lokakuun puolenvälin jälkeen 1852 matkalla Hullista Pietariin lastinaan raakasokeria, raakarautaa, riisiä ja muuta tavaraa. Kansilastina oli inkivääriolutpulloja, Davenportin astiastoja ja ehkä myös viinipulloja. Alus oli siis melko iso. Priki ohitti Juutinrauman 17 lokakuuta 1852. Viimeinen havainto aluksesta oli Öölannin kohdalla, sen jälkeen ei siitä eikä sen 8 hengen miehistöstä ole havaintoja. Muutama […]

Trutlandetin hylky

Julkaistu: 9.4.2017, Muokattu: 6.4.2020
Jussarön Trutlandetin pohjoispäässä on ison tammihylyn jäänteet. Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Katso myös tapahtumapaikan yleiskuvaus .

Pikku Mustasaaren hylky 1

Julkaistu: 21.1.2013, Muokattu: 21.1.2013
Suomenlinnan Pikku-Mustassa Merisotakoulun saunan koillisnurkan kohdalla on syvälle hautautunut puuhylky. Yksittäisiä kaaria nousee mudasta. Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.

Iso Mustasaaren hylky 16

Julkaistu: 21.1.2013, Muokattu: 23.4.2020
Ison Mustasaaren huoltolauttalaiturialueelta osaksi poisruopattu puuhylky. Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.

Hval

Julkaistu: 9.3.2008, Muokattu: 28.2.2019
Kaljaasi Hvalia (ex Val) oltiin siirtämässä Viroon entisöitäväksi heinäkuun 20. päivänä 2004. Alus oli myyty virolaiselle Herkki Haldrelle ja kauppaan kuului, että omistusoikeus siirtyisi uudelle omistajalle vasta, kun alus olisi Tallinnan Piritassa. Viron rekisteriin siirtyessään Hval olisi ollut Viron vanhin purjealus. Hval kuitenkin upposi matkalla Harmajan eteläpuolelle 21.7.2004. Hval oli maannut vuosia laiturissa lähes käyttämättömänä […]

Josefina

Julkaistu: 25.1.2004, Muokattu: 30.5.2005
Priki Josefina (joissain lähdetiedoissa myös Josefin) oli rakennettu Wismarin varvilla tammesta vuonna 1857. Se oli 290,66 rt:n mittainen ja pituudeltaan noin 110 jalkaa. Alus ostettiin Raumalle vuonna 1892. Josefina oli vienyt puutavaralastin Flensburgiin päällikkönään G.Löfgren. Paluumatkalla pelkässä painolastissa se joutui myrskyyn. Aluksen riki vaurioitui, alus sai vuodon ja lopulta haaksirikkoutui 24.10.1903 lähellä Herrön niemeä Ahvenanmaan […]

Holmestrand

Julkaistu: 10.1.2004, Muokattu: 29.5.2005
Parkki Holmestrand oli kotoisin Ahvenanmaan Lemlandista, jonne se oli ostettu Ruotsin Arholmasta vuonna 1902. Metsävuoren arkistotiedon mukaan Holmestrand oli rakennettu vuonna 1872 Itävalta-Unkarin Triestessä. Alus oli rakennettu tammesta kuparipulteilla, ja se lastasi noin 280 standarttia. Holmestrand oli matkalla Kööpenhaminasta kotia kohti, kun se joutui 4.12.1903 voimakkaaseen lounaismyrskyyn. Alus kärsi haaksirikon sen rantauduttua LÃ¥gskärin lounaisniemeen, lähellä […]

Gurli

Julkaistu: 20.4.2001, Muokattu: 17.5.2018
Troolari Gurli upposi 9.1.1965. Huvipurreksi muutettu 16-metrinen tammipuinen troolari lähti Porkkalan eteläkärjen ja Stor Träskön välistä kohti Kööpenhaminaa. Viimeinen ulkopuolisten havainto aluksesta on Stor Träskön ja Sommarön välistä. Tästä puolen tunnin kuluttua hätäraketit nähtiin Mäkiluodossa. Vasta asennettuja radiolaitteita ei käytetty. Troolari katosi mukanaan 4 miestä, joista yksi löytyi laivaveneestä paleltuneena Mäkiluodon rannasta. Uppoamisen syynä pidetään […]

Örnsköljd

Julkaistu: 28.12.2000, Muokattu: 5.12.2004
Siipiratashöyrylaiva Örnsköljd ajoi karille kesällä 1860 ja täyttyi vedellä Kotkan Ruotsinsalmessa. Karilleajo hetkellä laivassa oli Viipuriin tarkoitettu kaasuputkilasti. Karilta hylkyä ei saatu irti, vaan se elokuussa myytiin romuna huutokaupalla. Tammesta ja männystä 1939 Kalmarissa rakennettu alus oli 35,5 metriä pitkä ja 5,7 metriä leveä ja kulki 80 hevosvoiman voimalla. Rahtitilojen lisäksi sillä oli lupa myös […]

Palawan

Julkaistu: 24.3.2000, Muokattu: 18.6.2000
Matkallaan puutavaralastissa Makslahdesta Kööpenhaminaan syttyi aluksella tulipalo, jonka seurauksena alus tuhoutui siinä määrin, ettei sitä enään kunnostettu liikenteeseen. Palanut hylky hinattiin Raumalle, Salinkedon lahteen jossa sitä vuosien varrella purettiin. Puut meni polttopuiksi ja koneesta saatiin myllyn ja sähkölaitoksen käyttövoima Pohjanmaalle. Pätkä Palawanin rankaa on vielä näkyvillä, mutta siihen on jo muodostunut kasvillisuutta.