Vostok

Alus oli ostanut turskaa Arkangelista Jäämereltä ja oli tuomassa sitä Pietarin tarpeisiin. Matkaa tehtiin pitkin Norjan rannikkoa alas Tanskan salmiin. Itämerelle päästyään 142 tonnin laiva joutui myrskyyn ja kansilastia menetettiin mereen. Myrskystä kuitenkin selvittiin, koska alus oli vankkarakenteinen ja ehjä. Utön ohitettuaan se joutui uuteen myrskyyn ja painui kohti ulkoluotojen jonoa. Koska laivan ruumiin pääsi vettä tyrskyjen lyödessä yli kannen paaleihin lastattu kala vettyi. Raskas Vostok kävi hankalaksi käsitellä ja se karahti luodolle.

Myrskyn laannuttua Vänöstä lähdettiin soutamalla onnettomuuspaikalle. Pinnalla näkyvästä hytistä löytyikin Vostokin seitsenhenkinen miehistö, joka toimitettiin lämmittelemään ja edelleen mantereelle. Itse hylyn tilaan tutustui apuun hälytetty pelastusalus Assistans, joka sai kiinnitettyä Vostokin kylkeensä ja alkoi hitaasti lipua kohti mannerta. Myrsky yltyi jälleen. Nyt kolmannella kerralla se koitui Vostokin lopulliseksi tuhoksi. Laivan takila romahti Assistansin kannelle ja sotkeutui sen kansirakenteisiin perusteellisesti. Samalla kaatuvat mastot rikkoivat Vostokin kylkeä niin pahasti, ettei veden tuloa kyetty enää hillitsemään. Tässä tilanteessa oli vaara, että myös Assistans kaatuu kyljelleen ja uppoaa. Takilaa alettiin kiireesti hakata irti Vostokista ja kiinnitysvaijerit katkottiin. Vostok upposi välittömästi. Samassa myrskyssä oli pelastettu miehistö haaksirikkoutunut saaristolaisveneessään vielä uudelleen.

Vänöläisistä pelastusmiehistön jäsenistä Isaksson-nimiselle myönnettiin myöhemmin tsaari Nikolai II:n kuvalla varustettu hengenpelastusmitali. Hylyn uppoamispaikalta kerrotaan saadun erityisen suuria turskasaaliita ja uppoamiskohta kulkeekin saaristolaisten keskuudessa Turskapaikan nimellä.

Katso myös Luotsi- ja majakkalaitoksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto 1910