Vestkusten

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > GPS (0-50 m) >  Vestkusten

Höyrylaiva Vestkusten rakennettiin Tukholman Bergsundin konepajalla vuonna 1859 ja se sai nimekseen Eskilstuna. Vuonna 1868 se myytiin Göteborgiin, jossa nimeksi annettiin Falken. Göteborgista alus myytiin Kaskisiin luultavasti vuonna 1892. Ensimmäinen Suomessa tapahtunut haveri sille sattui marraskuun 12. päivä vuonna 1899, kun se törmäsi yhteen saksalaisen höyrylaiva Norrköpingin kanssa. Toisessa haverissa se ajoi karille ja upposi, mutta nostettiin myöhemmin ja myytiin Kaskö-Sundsvall-yhtiölle. Alus oli käyttämättömänä useita vuosia, kunnes vuonna 1909 myytiin turkulaiselle kapteeni K.G. Örnbomille. Örnbom kunnosti laivan ja antoi sille nimeksi Vestkusten. Aluksen vetoisuus oli 232 brt, se oli noin 30 metriä pitkä ja 7 metriä leveä.
Iltapäivällä kolmen aikoihin 22.10.1913 Vestkusten lähti Vaasasta reittimatkalleen Hernösundin kautta Sundsvalliin. Lastina oli viljaa, kappaletavaraa, 48 hevosta ja nautaa, sekä matkustajia ja miehistön jäseniä 38 (määrä vaihtelee eri lähteissä). Koska ulkomerellä oli sumuista ja tuulista, Vestkustenin kilpailija, ruotsalaisen Svea-yhtiön höyrylaiva Carl von Linné, jäi satamaan odottamaan sään paranemista.
Vestkustenin lähtiessä Vaasasta sen mukana oli kaksi luotsia, joista toinen oli palaamassa takaisin Rönnskärin luotsiasemalle. Varsinaisen luotsauksen hoiti Kiseleff -niminen luotsi. Kun sisäsaariston ulkopuolella sumu tiheni ja lounaismyrsky yltyi, päätti kapteeni palata takaisin Rönnskärin saariston suojaan. Alus eksyi kuitenkin pois väylältä ja illalla kuuden aikoihin se sai pohjakosketuksen. Ankkurit laskettiin, mutta ne eivät pitäneet. Pohjakosketuksessa perään oli tullut repeämä ja konehuoneeseen tulvi vettä. Suuren aallon kallistaessa laivaa, avoimena olleesta lastiruuman luukusta vesi pääsi virtaamaan ruumaan. Ruumassa ollut vesi sai aluksen kallistumaan lisää ja lopulta se upposi. Vain mastot ja savutorvi jäivät veden pinnan yläpuolelle. Mukana ollut skönvikiläinen karjakauppias Henriksson pääsi kiipeämään keulamastoon ja köytti itsensä kiinni. Hänet pelasti seuraavana aamuna, kolmentoista tunnin kuluttua, ohi ajanut höyrylaiva Carl von Linné. Henriksson oli ainoa haaksirikosta pelastunut. Haaksirikkopaikka oli lähellä Holmbergdrevetin (nykyisin Holmbergsgrundin) matalikkoa.
Vuonna 1934 sukeltaja Uno Ahlbäck nosti Vestkustenin hylyn höyrykoneen. Laiva oli pitkään unohduksissa, kunnes vuonna 1976 vaasalainen sukellusseura Delfin r.y. löysi hylyn. Nykyisin hylky on ahtojäiden hajoittamana pitkin pohjaa, ainoastaan höyrykattila on ehjänä, sekä keulapakka ja potkuri akseleineen on tunnistettavissa. Hylyn jäänteistä löytyy rikkinäisiä pulloja, posliinin palasia ja eläinten luita. Vaasan merimuseossa on hylystä nostettua tavaraa. Hylky on merkitty merikorttiin.
Martti Näätinki kertoo: ”Äitini äidin isä hukkui kyseisessä onnettomuudessa. Hän oli nimeltään Rundelin. Etunimeä en muista, mutta häneltä jäi neljä alaikäistä lasta, joista nuorin oli muutaman kuukauden ikäinen ja vanhin 4 vuotias. Onnettomuudessa selvisi hengissä yksi merimies, joka oli sitonut itsensä kiinni mastoon ja yksi hevonen joka ui Ruotsin puolelle. Rantakivissä hevonen kuitenkin teloi koipensa niin pahoin, että se piti lopettaa.”


Tekstin laatija Jukka Saari

Lähdeluokittelu: GPS (0-50 m), Laiva
Tyyppi: höyrylaiva
Uponnut: 22.10.1913
Sijainti: Vaasa, Holmbergsgrundet


Hylystä muualla:
Lähdetiedot:
  • Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 426, 536, 537
  • Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä 1833-1983, toimittanut Erkki Riimala, Suomen Höyrypursiseura ry 1983, s. 74
  • Navis Fennica IV, s. 78
  • Vaasan Delfinit r.y. –www-sivut
  • Vaasan merimuseo
  • Kimmo Puutio

HYLKYTIEDOT

Koordinaatit 63° 05.700' N , 20° 58.500' E WGS84

Paikannustarkkuus: GPS (0-50 m)
Materiaali ,
Tyyppi höyrylaiva
Kotipaikka Vaasa
Uppoamisaika 22.10.1913
Uppoamispaikka Vaasa, Holmbergsgrundet
Uppoamispaikka ,

Pituus n 30m
Leveys n 7m
Asento Laivan kyljet pitkin pohjaa, höyrykattila pystyssä.
Minimisyvyys 6 m
Kunto Ahtojäiden hajoittama, laivan kyljet painuneet kokoon pohjalle, höyrykattila ehjä ja pystyssä.

Pohjan syvyys 10 m
Pohjan laatu Hiekka, savi, kivi
Näkyvyys 1-5m


Laatijat Jarkko Hirvelä





KOHTEEN IHANNEOLOSUHTEET JA SÄÄENNUSTEET

Kerro millaisella kelillä kohteella kannattaa sukeltaa?



Auta sukellusretken suunnittelua jakamalla omat tuuliolosuhteita koskevat suosituksesi


Ennuste Ilmatieteen laitos