Suomenlinnan vedenalaiset linnoitteet

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > GPS (0-50 m) >  Suomenlinnan vedenalaiset linnoitteet

Viaporin Kuninkaansaaren ja Santahaminan väliin jäävä Hamnsundet koettiin linnoituksen heikoimmin puolustetuksi kohdaksi tykistön puutteen takia ja haluttiin karsia tämä noin 8 metriä syvä väylä pois niistä reiteistä, joita pitkin Helsinkiin kyettiin purjehtimaan. Krimin sodan aikoihin vesistökohtaa vahvistettiin niin tykistöllä kuin vedenalaisilla linnoitteillakin.

Linnoitteet voidaan jakaa kolmeen tyyppiin. Näitä olivat upotetut laivat, kivillä täytetyt tukkirunkoiset pohjapadot sekä salmen poikki ripustetut kettingit. Eteläisimpinä näistä ovat hylyt, 30 metrinen Hamnsundet I ja 40 metrinen Hamnsundet II. Ne ovat rungoltaan varsin hyvin säilyneitä, kivillä luultavimmin vuonna 1855 upotettuja vanhoja Kustaa III:nnen fregatteja. Pohjapato oletetaan rakennetun vuosina 1863-1864. Vastaavanlaisia upotuksia tehtiin myös Särkän ja Länsi-Mustasaaren väliin sekä Vallisaaren ja Kuninkaansaaren väliin. Kaikki nämä ovat laivanrakennushistoriallisesti kiinnostavia sillä osa niistä on varmuudella kuulunut Chapmanin suunnittelemaan Saaristolaivastoon.

Hamnsundet II saattaa perusteellisemmissa tutkimuksissa osoittautua ensimmäiseksi suomalaiseksi hämeenmaa-fregatin hylyksi Tukholman saaristosta löytyneen hämeenmaa Hjalmarin hylyn rinnalle. Jotkut Särkän ja Länsi-Mustasaaren välisistä upotteista tiedetään myöhemmin nostetun, mutta yhteensä yhdeksästä upotetusta tykkijollasta tai tykkipurresta jäljelläolevia on inventoitu 90-luvun alkupuoliskolla helsinkiläisseura Merisukeltajien voimin. Jäljellä olevia fregatteja ja hirsiarkkuja on tutkinut Teredo Navalis kohtalaisen kehnolla menestyksellä pienveneväylältä leviävien mutapilvien takia. Myöhemmin, mahdollisesti niinkin myöhään kuin I Maailmansodan aikana, asennettiin Hamnsundetin poikki esteiksi vahvat ketjut, jotka vieläkin makaavat pohjassa.

Katso tapahtumapaikan yleiskuvaus Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä.


Tekstin laatija Vaheri-Hyvärinen-Saari

Lähdeluokittelu: GPS (0-50 m), Laiva
Tyyppi: väyläeste
Uponnut: 1800-luvun puoliväli
Sijainti: Helsinki, Santahamina
Muut nimet: Santahaminan väyläesteet


Lähdetiedot:
  • Hylkyjä Suomenlilla ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
  • Merihistorian toimiston vuosiraportteja
  • Sukellus Helsingin historiaan, Timo Karkola, Helsinki 1988
  • Helsingin Sanomat 29.3.1987
  • Maamme-kirja, Zakarias Topelius, WSOY, Porvoo 1950

HYLKYTIEDOT


Koordinaatit 60° 08.290' N , 25° 01.690' E WGS84

Paikannustarkkuus: GPS (0-50 m)
Materiaali
Tyyppi väyläeste
Uppoamisaika 1800-luvun puoliväli
Uppoamispaikka Helsinki, Santahamina
Uppoamispaikka ,

Pituus 30/44 m
Leveys 8/10 m, korkeus 6 m
Asento suunta 030 astetta
Minimisyvyys sulkuarkku 1 m

Pohjan syvyys 8 m
Pohjan laatu hiekka

Muuta linjoina 1) 032 astetta: Santahaminan kalliossa kaksi valkoista täplää päällekkäin ja 2) 150 astetta: linjataulut kaksi taulunmittaa auki vasemmalle

Laatijat Naufragium Praedator yksityisarkisto, 19.7.1988