Skutskär

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > -noin (50 m - 1 km) >  Skutskär

TROOLARI SKUTSKÄR

Suomen suurin puurakenteinen troolari, vuonna 1953 Ruotsissa rakennettu Skutskär, oli palaamassa pyyntireissulta kohti Reposaaren kalasatamaa. Ruumassa oli 1500 kilon silakkalasti. Elettiin itsenäisyyspäivän iltaa vuonna 1970. Tuuli oli hiljalleen viriämässä luoteesta.

Liekö Raahea kotisatamanaan pitävän kalastusaluksen miehistö ollut uupuneita troolausreissun rasituksista vai pimeyskö tehnyt tekosensa, sillä Reposaaren länsipuolella olevan Kaijakarin eteläpuolella oleva pohjoisviitta mentiin väärältä puolelta ja alus karahti matalikolle. Rysähdys oli melkoinen, troolari kiipesi matalikon päälle ja kallistui rajusti oikealle kyljelleen.

Miehistön toivuttua järkytyksestä alkoi aluksen vaurioiden tutkiminen. Konehuone oli kuiva, samoin keulan miehistötilat. Ruumassa tilanne oli kuitenkin toinen. Vesi virtasi pohjassa olevista murtumista vuolaana sisään. Tilanne ei kuitenkaan ollut paniikinomainen, sillä alus oli ajanut niin keskelle matalikkoa ettei se kertakaikkiaan voinut upota edes kannen tasoa syvemmälle. Troolarin kippari Aarre Alajoki kutsui tilanteen selvittyä VHF:llä välittömästi apua. Pian paikalle saapui runsaasti apuvoimia; luotsikutteri, merivartioston Rauta-Ville, pelastusvene Reposaari ja hinaaja Porin Karhu.

Yötä myöten aloitettiin pelastustyöt ja yritettiin vetämällä irroittaa troolari karikosta, mutta turhaan. Aamuvarhaisella saapui vielä hinaaja Santtu paikalle. Yhteisvoimin yritettiin kiskoa troolaria, mutta ainoa mitä tapahtui, oli troolarin pollareiden rikkoutuminen. Enemmistä yrityksistä päätettiin toistaiseksi luopua.

Rauta-Villen pumpulla yritettiin tyhjentää ruuma vedestä, mutta vuoto oli niin voimakas että pumpun teho ei riittänyt. Pelastusvene Reposaari toimitti Skutskäriin VPK:n pumpun avuksi, vaan sitä ei saatu toimimaan lainkaan. Tämän jälkeen keskityttiin lähinnä miehistön omaisuuden ja laivan irtaimiston pelastamiseen.

Troolarin kippari keskusteli aamun valjettua jälleen irroitusyrityksistä, mutta hinaajien kippareiden mielestä tilanne vaikutti melko toivottomalta. Lisäksi säätiedoitus kertoi että odotettavissa olisi kova luoteismyrsky, joten miehistö päätti siirtyä pelastusvene Reposaarella maihin.

Myrsky saapui, mutta onneksi tuhot jäivät pelättyä pienemmiksi. Troolarin runko kärsi vain pieniä vahinkoja. Sen verran haittaa myrsky teki, että keräsi vahvan sohjovyön aluksen ympärille, estäen näin pääsyn Skutskärin luokse. Toisaalta se myös suojeli alusta enemmiltä vahingoilta.

Loppuvuoden aikana troolarin vakuuttanut yhtiö teki sopimuksen erään Salosta kotoisin olevan pelastusyhtiön kanssa aluksen ja sen kaluston pelastamisesta.

Troolari oli kuitenkin niin tukevasti matalikolla, että koko aluksen pelastamisesta useiden yritysten jälkeen luovuttiin ja Skutskäristä pelastettiin toukokuuhun 1971 mennessä kaikki mahdollinen irtain: Vinssit, koneet ja troolivarusteet.

Troolarin tyhjennetty runko jäi usean vuoden ajaksi muistomerkiksi Kaijakarin vedenalaisen riutan päälle, kunnes se eräänä vuonna myrskyn jälkeen havaittiin kadonneen. Skutskär upposi kolmeen osaan hajonneena riutan maapuolella olevan rinteen juurelle, jossa sen jykevät rakenteet edelleen lepäävät.


Tekstin laatija Seppo Salonen

Lähdeluokittelu: -noin (50 m - 1 km), Laiva
Tyyppi: troolari
Uponnut: 6.12.1970
Sijainti: Pori, Kaijakari


Hylystä muualla:
Lähdetiedot:
  • Seppo Salosen nettisivut

HYLKYTIEDOT

Koordinaatit 61° 36.600' N , 21° 22.000' E WGS84

Paikannustarkkuus: -noin (50 m - 1 km)
Materiaali
Tyyppi troolari
Kotipaikka Raahe
Uppoamisaika 6.12.1970
Uppoamispaikka Pori, Kaijakari
Uppoamispaikka ,

Kunto Revitty hajalle.


Muuta Kirjallinen lähdetieto. Mainittu pohjoisviitta lienee nykyään eteläviitta.

Laatijat Seppo Salonen




MEDIA


KOHTEEN IHANNEOLOSUHTEET JA SÄÄENNUSTEET

Kerro millaisella kelillä kohteella kannattaa sukeltaa?



Auta sukellusretken suunnittelua jakamalla omat tuuliolosuhteita koskevat suosituksesi


Ennuste Ilmatieteen laitos