Rigel

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > GPS (0-50 m) >  Rigel

Orionin tähtisumun kirkkaasta tähdestä nimensä saanut Rigel oli matkalla Mäntyluodosta Leningradiin lastinaan Moskovan rauhansopimuksen edellyttämää luovutettavaa tavaraa. Tämä suomalainen FÅA -varustamon 1480 brt:n rahtilaiva ajoi saksalaisen U-242:n laskemaan miinaan (Neuvostoliitto ilmoitti myös torpedoinnin mahdollisuudesta) ja upposi matkalla Upinniemen laivastoaseman edustalle. Rantaan, jonne pelastunut miehistö toimitettiin, tuli pian neuvostoliittolaisia Porkkalan valvontaviranomaisia. Räjähdyksessä loukkaantuneet merimiehet jäivät heidän hoiviinsa. Räjähdys avasi kaksimetrisen reiän perälaivassa kolmannen ruuman kohdalla. Kukaan ei kuollut, mutta useat loukkaantuivat vakavasti.

Alus oli jo aiemmin Talvisodan aikaan alkuvuodesta 1940 saanut täysosuman keskilaivaan 50 kg:n lentopommista Mäntyluodon satamassa. Kapteeni Walfrid Söderholmin lisäksi aluksen miehistöön kuului kolmisenkymmentä miestä, jotka kaikki olivat laivassa pommin osuessa. Kukaan ei tässä vastoinkäymisessä loukkaantunut, mutta syttynyttä tulipaloa ei saatu sammumaan ajoissa ja koko keskilaivan pääkannen yläpuoliset osat paloivat kokonaan. Myös keulan hyttitilat paloivat täyden viikon kestäneen sammutustyön aikana. Sammutusta johtanut Wolmar Ginström ehdotti jopa aluksen upottamista niille sijoilleen. Ilman komentosillan ja radiohytin kalustoa Rigel ohjattiin kuitenkin oman koneen voimin Ruotsiin korjauksia varten. Alusta korjattiin Tukholmassa kaksi kuukautta.

Upinniemessä 18-20 metrin syvyydessä lepäävän hylyn purku-urakka päätyi helsinkiläiselle J. Koskiselle, joka onnistuikin nostamaan aluksesta sen koneen sekä jonkin verran muuta tavaraa. Nyttemmin hylkyä on käytetty laajamittaisesti Laivaston sukeltajien räjäytyskoulutuksessa ja keskilaivan hytit ja komentosillan tienoo ovat tuhoutuneet, keula on ehjä. Aluksen oli rakentanut Crichton & Vulcanin laivatelakka, joka tällä aluksella aloitti kuuden vastaavanlaisen, ns. Rigel-tyyppisen rahtilaivan sarjan rakentamisen.


Tekstin laatija Vaheri-Hyvärinen-Saari

Lähdeluokittelu: GPS (0-50 m), Laiva
Tyyppi: höyrylaiva
Uponnut: 28.10.1944
Sijainti: Kirkkonummi, Upinniemi


Hylystä muualla:
Lähdetiedot:
  • Hylkyjä Suomenlilla ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
  • Urheilusukeltaja-lehti no: 4/1983
  • Wärtsilä 1834-1984, Paavo Haavikko, WSOY, Porvoo 1984
  • Rauhan meri, Eka Metsävuori, SUSL
  • Människor och båtar, Thure Malmberg, Otava, Keuruu 1983
  • Meririntama, Per-Olof Ekman, WSOY, Juva 1983
  • Vaarallisilla vesillä, Helge Heikkinen, Porvoo 1960
  • Taschenbuch der Handelsflotten 1940, Erich Gröner, J. F. Lehmanns Verlag, Munchen 1940

HYLKYTIEDOT

Koordinaatit 60° 00.010' N , 24° 18.710' E WGS84

Paikannustarkkuus: GPS (0-50 m)
Materiaali
Tyyppi höyrylaiva
Kotipaikka Suomi
Uppoamisaika 28.10.1944
Uppoamispaikka Kirkkonummi, Upinniemi
Uppoamispaikka ,

Pituus 83 m
Leveys 12 m, hylyn
Asento oikeinpäin, keula itään.
Minimisyvyys 7 m keulakannelle
Kunto Teräsrakenteinen rahtialushylky on hajonnut räjäytysten takia. Keulaosa muodossaan, keskilaiva ja perä sortuneet ja selluloosapaalien peittämiä. Peräosa sekava, eksyy helposti. Hylystä löytyy yhä puisia kengänpohjia ja lankarullia.

Pohjan syvyys 20 m
Pohjan laatu sora
Näkyvyys 2-5 m.

Muuta Hylyn peräosa on viittapoijun alla. Ehjä keula viittapoijusta 20-30 m itään. Ankkuroitaessa huomioitava väylä. Hylky on merkitty merikarttaan.

Laatijat Päivi Vaheri




MEDIA


KOHTEEN IHANNEOLOSUHTEET JA SÄÄENNUSTEET

Kerro millaisella kelillä kohteella kannattaa sukeltaa?



Auta sukellusretken suunnittelua jakamalla omat tuuliolosuhteita koskevat suosituksesi


Ennuste Ilmatieteen laitos