Norra-Sverige

NORRA-SVERIGE

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa elokuussa 1914 Suomikaan ei voinut välttyä joutumista suoranaisesti sodan piiriin, sehän kuului Venäjään joskin autonomisena valtiona. Niinpä sodan edetessä jouluun, saksalaiset päättivät pysäyttää Suomen ja Ruotsin välisen meriliikenteen koska se palveli Venäjän länteen suuntautuvaa kauppaa. Käskyn saaneena miinalaiva Deutschland laski yön aikana sunnuntaina 6.12.1914 Rauman edustalle 120 miinaa ja heti sen jälkeen Mäntyluodon edustalle 80 miinaa. Mäntyluodon miinoite laskettiin Säpin ja Kaijakarin välille kahteen riviin ja ristiinrastiin siten, että pohjoisella kulkuvaylällä miinoja on harvemmassa ja Tukholmaan johtavalla väylällä niitä on runsaasti. Tehtävän suoritettuaan se häipyi pimeyden turvin takaisin ulkomerelle. Ainoastaan erään pienen höyrylaivan miehet näkivät matkallaan Raumalta Poriin, tuntemattoman aluksen porhaltavan täyttä vauhtia etelään.

Joulukuun 6. vuonna 1914 oli Mäntyluodon satamakomendantille synkkä sunnuntaipäivä. Sillä kaksi ruotsalaista höyryalusta, Luna ja Everilda, olivat aamupäivän aikana ajaneet miinoihin, jotka olivat ilmestyneet kuin tyhjästä. Hän lähetti tiedotteen miinoitteesta Suomen ja Ruotsin satamiin, jotta laivaliikenne Mäntyluotoon keskeytettäisiin.

Sunnuntai-illalla satamatoimistoon saapui viesti, joka sai kylmän hien kohoamaan komendantin otsalle. Ruotsista oli muutama laiva ehtinyt lähteä kohti Suomea. Niiden perään oli lähetetty torpedoveneitä, jotka olivat saaneet kiinni kaikki muut paitsi matkustajahöyrylaiva Norra-Sverigen, joka oli tulossa Mäntyluotoon 451 tonnin kappaletavaralastissa, mutta onneksi ilman matkustajia.

Satamakomendantti aloitti miehineen valmistelut varoittaakseen laivaa. Maanantaiaamuna kello viiden aikaan hän lähti viiden luotsin kanssa moottoriveneellä Säppiin. Tuuli oli lounaasta 4 m/s, sadetta ja lämpötila + 4 astetta. Saarelle päästyään miehet alkoivat majakkaväen kanssa tähystellä taivaanrantaa. Parin tunnin kuluttua he huomasivat savua lännen suunnasta. Silloin komendantti ja luotsit lähtivät moottoriveneellä savua kohti, majakanvartijan jäädessä ampumaan merkinantopommeja. Saapuva laiva oli 2-mastoinen ja yksipiippuinen valkorunkoinen alus, Norra-Sverige.

Moottoriveneestä ammuttiin valoraketteja ja heilutettiin lippuja, mutta laivalla ei huomattu mitään vaan se kääntyi kohti Mäntyluotoa. Noin 10.30 laivan koneet pysäytettiin ja mastoon nostettiin luotsilippu. Luotsit eivät uskaltaneet mennä lähemmäs laivaa, koska se oli jo oletetulla miinakentällä. He katselivat voimattomina tuhoon tuomittua alusta.

Kun luotsit pysäyttivät veneensä moottorin, ajautui Norra-Sverige miinaan. Se räjähti laivan keskiosassa, nostaen ilmaan mustan vesipatsaan. Alus upposi kahdessa minuutissa. Pinnalle jäi vain joukko hylyn jäänteitä. Koko 25 hengen miehistö hukkui aluksen mukana.

Miinakentän laidalle tulleiden pelastajien, neljän höyryaluksen, oli käännyttävä takaisin sillä mitään pelastettavaa ei ollut.

Norra-Sverige oli Svea-varustamon omistama rautarunkoinen matkustaja-höyrylaiva, joka oli rakennettu vuonna 1875 Gävlessä. Sen uppouma oli 759 brt ja koneteho 480 hv. Laivan pituus oli 57.6m, leveys 8.1m, syväys tyhjänä 3.9m ja lastissa 4.1m. Aluksen kapteeni oli 72-vuotias C.F.F.Wahlström. Laivan kotipaikka oli Tukholma.

Sukellus Norra-Sverigella