Meta

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > -noin (50 m - 1 km) >  Meta

Suomi oli 1920- ja 30-luvuilla edullinen mukavuuslippumaa. Ulkomaiset emoyhtiöt perustivat Suomeen lippuvarustamoita tai möivät aluksensa jo valmiille suomalaiselle varustamolle. Tämän tehtyään ne aikarahtasivat aluksensa takaisin omaan käyttöönsä suomalaista kustannustasoa noudattaen. Sisäänostoilla vaurastui mm. Wihuri-yhtymä. Norjalaisperäinen A/B Nordfjeldske Lines oli ensimmäisiä Suomen lipun alla purjehtineita varustamoja. Se myi vuonna 1925 2400 dwt:n S/S Metan Helsingissä toimivalle Trondheimiläiselle Oy Trampfart Ab:lle. Myöhemmin alus siirtyi tanskalaiselle Oy Norden Fjeldskelines Ab:lle.
S/S Meta oli tulossa Glasgowsta tyhjänä hakemaan kappaletavaraa vietäväksi Prestoniin, kun se sankassa sumussa eksyi väylältään Hangon edustalla. Alusta oli pyydetty ankkuroitumaan ulos tulevan yön ajaksi, koska säätiedote ennusti myrskyä. Syystä tai toisesta näin ei tapahtunut, vaan Södra Klåvaskärin kohdalla Metan keula nousi korkealle ilmaan ja perä sukelsi pinnan alle. Merenkäynti hivutti alusta yhä ylemmäksi karille kunnes se lepäsi kivillä keskilaivansa varassa. Miehistö ei joutunut paniikkiin vaan yritti sitkeästi herättää luotsien huomin lähettämällä hätämerkkiä. Lopulta laivalta ammutut hätäraketit havaittiin luotsiasemalla ja aamulla kello kymmenen aikoihin puolet miehistöstä poimittiin luotsikutteriin. Tässä erässä olivat myös mukana olleet kaksi naista. Heidät toimitettiin paikalle saapuneeseen satamajäänmurtaja Suursaareen, joka edelleen vei heidät Hankoon.
Pelastustoimiin liittyi myöhemmin pelastusalus Protector. Myös jäljellä oleva miehistö pelastettiin, mutta itse alus katkesi kolmeen osaan, sen mastot katkesivat ja kappaleet upposivat niille sijoilleen. Vain keulaosa ajelehti karilleajopaikasta 150 metrin päähän. Kapteeni A. Isaksson oli ymmällään karilleajosta. Hän oli peilannut Ristnan majakan Dagön kohdalla ja asettanut ehdottoman varman kurssin puoli yhdeksän aikaan edellisenä iltana. Sumun ei pitänyt häiritä perille pääsyä. Isaksson pitääkin onnettomuuden syynä merivirtaa.
Laiva oli rakennettu West Hartlepoolissa jo vuonna 1887 ja sen vetoisuus oli 1698 brt. Meta kuului Lloydsin korkeimpaan vakuutusluokkaan ja sen miehistövahvuus oli 20 henkeä. Mainittakoon ettei Hankoon johtavalla väylällä ollut tapahtunut onnettomuutta lähimpään 40 vuoteen. Ahtojäät ja romusukeltajat ovat hajottaneet hylkyä melkoisesti.


Tekstin laatija Vaheri-Hyvärinen-Saari

Lähdeluokittelu: -noin (50 m - 1 km), Laiva
Tyyppi: höyrylaiva
Uponnut: 23.2.1935
Sijainti: Hanko, Södra Klovaskär


Lähdetiedot:
  • Hylkyjä Suomenlilla ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
  • Urheilusukeltaja-lehti 3/1982, Heikki Moisio
  • Suomen pelastusyhtiö Neptun 1898-1948, Victor Hoving, Frenckelin kirjapaino 1949
  • Folkblad 26.2.1935

HYLKYTIEDOT


Koordinaatit 59° 45.880' N , 22° 55.550' E WGS84

Paikannustarkkuus: -noin (50 m - 1 km)
Materiaali
Tyyppi höyrylaiva
Uppoamisaika 23.2.1935
Uppoamispaikka Hanko, Södra Klovaskär
Uppoamispaikka ,

Minimisyvyys 9 m
Kunto pahasti hajonnut


Muuta Kolmessa osassa, keula Södra Klovaskärin koillispuolella. Itäpuolella saarta 6 m:ssä laatikkomaisia rakenteita.

Laatijat Jukka Sulku