Kompassipaaluhylky

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > karkea (n. 1-5 km) >  Kompassipaaluhylky

Vuodelta 1767 on säilynyt tieto tämän tammipuisen hylyn nostoyrityksestä. Silloin Carl Gustaf (Robertinpoika) Fithie oli koettanut kiskoa hylkyä pois laivaväylältä toimessaan onnistumatta. Hylyn paikka unohtui myöhemmin takilan purkamisen jälkeen. Kapteeni Telle Siverzin tyhjänä seilannut laiva löytyi uudelleen erään antiikkikauppiaan ilmoituksen perusteella syksyllä 1971. Hylystä revittyjä puuveistoksia oli tarjottu hänelle myytäväksi.
Helsinkiläinen yritys oli ruoppaamassa Ruotsinlauttojen käyttämää laivaväylää syvemmäksi ja tätä työtä tehdessään he olivat osuneet vanhaan hylkyyn. Ruoppauksessa olikin nyt keskitytty hylyn kohdalle ja ruoppaajan kannelle alkoi nousta erilaista laivan peräosan esineistöä. Pronssikynttelikköjä, laivan peräpeilin ja peräosan kylkien koristeina olleita suurikokoisia puuveistoksia, kupariastioita, laivan kajuutan lamppuja ym. irtaimistoa näki päivänvalon.
Esineet ja laivanosat korjattiin myöhemmin Turun linnan museon suojiin. Turun historiallisen museon sukeltajat kävivät tutustumassa hylkyyn ja totesivat rungoltaan noin 35-metrisen ja 7,5 metriä leveän hylyn makaavan kyljellään siten, että sen ylimmät osat ovat noin 11-12 metrin syvyydessä. Hylystä kauhotut koristeveistokset olivat säilyneet niin hyvin, että niiden veistojäljet vaikuttivat vastatehdyiltä ja vahingoittumattomilta. Laiva olikin hautautunut Aurajoen työntämään noin kolmemetriseen mutaan, jonka antama suoja oli edesauttanut sen säilymistä.
Hylky arvioitiin tuoreeltaan yhdeksi merkittävimmistä Suomen vesillä ja sen koristelu niin ainutlaatuiseksi, että löytöä pidettiin Wasa-laivan jälkeen arvokkaimpana Pohjoismaissa. Kun hylyn romahdustila myöhemmin alkoi selvitä, oltiin lausunnoissa hieman varovaisempia. Joka tapauksessa näin runsain barokkityylisin koristein varustettua alusta ei Suomesta senkään jälkeen ole löydetty. Turun muinaistieteellisen toimikunnan voimin hylyn rakenteita ja peräosan koristeveistoksia on nostettu ylös konservoitavaksi Turun linnan laboratorioon, mutta mm. aivan vieressä seilaavien autolauttojen vaikeuttama työ on jouduttu keskeyttämään ja tutkimuksen loppuunsaattaminen odottaa parempia aikoja. Turun rikospoliisi tutki ruoppaushenkilökunnan asiaa muinaismuistolain rikkomisena, mutta he välttyivät vakavilta rangaistuksilta tietämättömyyteensä vedoten. Heidän rikkomaansa hylyn peräosaa ei kuitenkaan enää pystyttäne palauttamaan alkuperäiseen asuunsa.
Todennäköisesti nimettömäksi jäävä hylky on melko varmasti rakennettu jo 1600-luvun puolella ja sen tyyppi lienee pinassi. Uppoamisen syynä pidetään tulipaloa laivan sisätiloissa.


Tekstin laatija Vaheri-Hyvärinen-Saari

Lähdeluokittelu: karkea (n. 1-5 km), Laiva
Tyyppi: pinassi
Uponnut: 1738
Sijainti: Turku


Lähdetiedot:
  • Hylkyjä Suomenlilla ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
  • Heikki Moision henkilökohtaiset arkistot
  • Helsingin Sanomat 12.10.1971

HYLKYTIEDOT


Koordinaatit 60° 24.500' N , 22° 07.500' E

Paikannustarkkuus: karkea (n. 1-5 km)
Materiaali
Tyyppi pinassi
Uppoamisaika 1738
Uppoamispaikka Turku
Uppoamispaikka




Laatijat Vaheri-Hyvärinen-Saari