Junkers Ju 88 A-4

Saksalaiseen pommituslentolaivue 806:n 1. lentueeseen kuulunut kaksimoottorinen pommikone oli ollut kuvaamassa Muurmannin rataa kun sen ohjauslaitteet olivat vaurioituneet venäläisen JAK-hävittäjän tulituksessa. Tästäkin syystä Saimaaseen, Kutveleen kanavan lähelle, suoritettu pakkolasku epäonnistui. Kone hajosi pirstaleiksi. Muutama isompi rungon osa on, osittain 20…30 cm sedimentin peitossa.

Kai Kaartisen tutkimusraportti Sotamuseolle.

Kaartisen ryhmä on sittemmin useamman kerran hakenut lupaa koneen ARRIFLEX-vakoilukameran nostamiseen. Lupaa ei ole myönnetty.

POISTIN JULKAISTUISTA KUNNES ASIA SELVIÄÄ. ALLA PALAUTTEENA TULLUTTA ASIANTUNTEVAA KRITIIKKIÄ:

Juttelin tästä Kutvele-asiasta intendentti Matias Laitisen ja Wast-arkistossa työskennelleen suomalaisen tutkijan kanssa. Tulin siihen tulokseen, etten voi suostua siihen, että Kaartisen teksti olisi yhdessä minun tekstini kanssa. Sehän asettaisi tutkimukseni ihan outoon valoon ja tasamittaiseksi valheen kanssa. Valhe on ikävä sana, mutta eihän tässä ole muusta kyse. Toinen ikävä sana on hautarauhan häpäisy, koska jotain on haudattu Honkanummelle väärin perustein.

Kaartisen tutkimusselostus on netissä luettavissa, joten päätän vielä erikseen onko aihetta ilmoittaa Honkanummelle ja Saksan lähetystölle väärästä sankarihautauksesta. Tutkija Matti Salonen on kerännyt Saksassa Punaisen ristin vapaaehtoistyöntekijänä sotasurmista seuraavaa:

Ohessa skannaukset seuraavista:
1. GQM:n tappioilmoitus materiaalisista tappioista, eli koneesta Ju 88n A-4, WNr. 8502,
2. I./KGr. 806:n tappioilmoitus henkilötappioista
3. Kopio Suomen Siivet –lehden numerosta 1/1970, sivu 4.
Nämä osoittanevat, että koneen miehistö on ilmatorjuntaosuman jälkeen hypännyt laskuvarjolla Latviassa paikassa Liepupe bei Lemsal (Limbaži) (koordinaatit 57.465, 24.47). Otaksuttavasti kone on lentänyt ilman miehistöä Suomeen ja tuhoutunut Kutveleen kanavan luona. Lahden järvipelastusyhdistyksen sukelluksissa löytynyt saapas ei ole voinut sisältää ihmisen luita. Kiinnostavaa olisi tietää, mitä Honkanummelle on haudattu ja jos on todella ihmisen jäännöksiä (luita), kuka on identifioinut ne ihmisen jäänteiksi.
t. Pentti Manninen

pe 24. syysk. 2021 klo 13.31 Pentti Manninen (manninen.pentti@gmail.com) kirjoitti:
Hei
Minun nimeä voi käyttää tietysti.
Vastaan kaikesta, mitä olen ammattimainena historian tukijana kirjoittanut löytämieni historiallisten dokumenttien perusteella.
Tuossahan oli alkuperäisissä dokumenteissakin eroa, koska ensin ei tiedetty tarkkaan mitä siellä pohjassa oli (oli vain todistajien kertomukset ja ajelehtivaa roinaa sekä rikkoutuneen siiven polttoainesäiliöt kellumassa pinnalla).
Lopullisessa komennusraportissa Ltn Wegelius kirjaa tarkasti kaikki sukeltajan löytämät osat.
Toisaalta on sitä jo aiemminkin ollut epäilystä tämän asian suhteen. Sotamuseon kielteisen kannan jatkoetsinnöille ymmärtää (kuvitteellinen Arriflex-kamera jne), koska heillä on ollut samat dokumenti käytössään kuin minullakin.
t. Pentti Manninen

pe 24. syysk. 2021 klo 13.18 risto.sajaniemi@iki.fi (ristosajaniemi@gmail.com) kirjoitti:
Kun esitetään eri näkökantoja enkä tiedä mitä poissulkea niin voisi ajatella esittää molemmat.
Voiko sinun nimeäsi käyttää lähteenä? Tietysti hyväksyttäisin tekstin sinulla.
Terv.
Risto Sajaniemi

pe 24. syysk. 2021 klo 12.43 Pentti Manninen kirjoitti:
Hei!
Tosiasioiden puolella tässäkin on tehty tutkimusta vuosikymmenet.
En ollut tietoinen tästä tapauksesta kerrottuna tälla lailla ennen kuin näin äsken vanhan lehtijutun aiheesta Ruotuväki-lehdessä. Koska olin itsekin samaa aihetta käsitellyt, olin enemmän kuin hämmästynyt. Varsinkin tuo jutun yhteydessä ollut valokuva (vaikea uskoa olevan Kutvelesta – veikkaisin Hankoa) ja ruumiin hautaamisesta kertominen suoraan sanoen ällistyttivät.
Toisaalta Hannu Valtosen kanssa jutellessa Lapin lentokonehylkyjen osalta mikään ”paikallislegenda” ei tuntenut määrää tai mittaa. Ihmisten tarve tietää ja tuntea asioita ylittävät monasti harkintakyvyn.
Onko mahdollisuuksien rajoissa, että tuo virheellinen tieto Kutvelen Ju 88-hylystä oikaistaan?
t. Pentti Manninen

pe 24. syysk. 2021 klo 12.19 risto.sajaniemi@iki.fi (ristosajaniemi@gmail.com) kirjoitti:
Kiitoksia näistä. En ole kenenkään puolella, muun kuin tosiasoiden. Joskus vaan on vähän kinkkistä.
Terv
Risto Sajaniemi

pe 24. syysk. 2021 klo 11.50 Pentti Manninen kirjoitti:
Hei!
Laitan tässä sinulle kahtena eränä Kutvelen Ju 88-koneen nostoon liittyvät dokumentit. Mielestäni ei ole mitään mahdollisuutta, että olisi jokin muu hylky. Siispä onkin avoin kysymys, mitä ja mistä Kaartisen löytämät esineet (ja yksi ruumis?) ovat oikeasti peräisin.
t. Pentti Manninen

pe 24. syysk. 2021 klo 0.30 Pentti Manninen (manninen.pentti@gmail.com) kirjoitti:
Moi
Kyseessä on sama hylky. Tai oikeastaan pohjassa oli vain Tornator Oy:n sukeltajalta löytämättä jäänyttä sälää sillä 1941 tehty nostotyö oli ammattimaisesti hoidettu. Junkersin osat lastattiin kahteen proomuun 18.10.1941.
Koneyksilö tunnetaan tarkkaan: se oli Hallessa Siebel Flugzeugwerke K.G. lisenssitehtaassa valmistettu 16.7.1941. Alihankintaosat toimitti Henschel
Molemmat moottorit saatiin lievästi vaurioituneina ylös. Koneen melko ehjänä säilynyt runko oli tyhjä, ei laskuvarjoja ja istuinten turvavyöt asianmuaisesti avattuina (= ruumiita ei yritettykään etsi, koska koneesta oli poistuttu hallitusti). Siipi oli suurimmalta osaltaan rikkoutunut.
Koneen verhoilulevyistä löytyi kaksi kiväärikaliberista reikää ja toisesta oli luoti osunut happipulloon sillä seurauksena, että säiliö oli revennyt ja sinkoutunut koneen peräosaan katkaisten sivuperäsimen työntötangon ja korkeusperäsimen toisen vaijerin. KLeV 1:n kapteeni Wegeliuksen paikan päällä tekemän arvion mukaan miehistö oli hypännyt laskuvarjoilla ohjausvyttömäksi joutuneesta koneesta.

Olen tutkinut myös 15:sta muun Suomen alueella pudonneen Junker Ju 88 -koneen tarinat ja julkaissut niitä omassa lehdessäni (Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti, 4/2018) artikkelin. Lähteinä ovat olleet Suomen Sota-arkiston, Kansallisarkiston ja Saksan Puolustusvoimien henkilöarkiston WaSt ja Bundesarchiven dokumentit. Saksassa tapausta on tutkinut Matti Salonen.

Kaartisen ja muiden kertomuksitsa vastaavat vain he itse. Voin lähettää liitetiedostoina kaikki tapaukseen liittyvät viralliset asiakirjat. Saksan osalta Matti Salonen voi antaa Luftwaffen tappioluettelosta tarvvittavat henkilötiedot (ohjaaja ja tähystäjä vain tunnetaan, koska arkistossa kirjattiin vain vammautumiset ja kuolema).
t. Pentti Manninen

to 23. syysk. 2021 klo 22.31 risto.sajaniemi@iki.fi (ristosajaniemi@gmail.com) kirjoitti:
Hei,
kiitos palautteestasi. Se poikkeaa täysin Kai Kaartisen tiedoista. Onko kyseessä sama hylky vai ovatko ne kaksi eri tapausta ja sinun tietosi liittyvät uuteen hylkyyn?
Onko sinulla perusteitä/lähteitä, joihin viestisi perustuu?
Kaartinen on sukeltanut paikalla useamman henkilön kanssa ja useamman kerran. Miten tiedot voivat olla näin erilaisia?
Terveisin
Risto Sajaniemi
hylytnet-aktiivi

Nimi (pakollinen)
Pentti Manninen
Sähköposti (pakollinen)
manninen.pentti@gmail.com
Aihe
Junkers Ju 88 Kuvelen kanavan luona
Viesti
HYLKYTIEDOSSA: Saksalaiseen pommituslentolaivue 806:n 1. lentueeseen kuulunut kaksimoottorinen pommikone oli ollut kuvaamassa Muurmannin rataa kun sen ohjauslaitteet olivat vaurioituneet venäläisen JAK-hävittäjän tulituksessa. Tästäkin syystä Saimaaseen, Kutveleen kanavan lähelle, suoritettu pakkolasku epäonnistui. Kone hajosi pirstaleiksi. Muutama isompi rungon osa on, osittain 20…30 cm sedimentin peitossa.Kai Kaartisen tutkimusraportti Sotamuseolle.Kaartisen ryhmä on sittemmin useamman kerran hakenut lupaa koneen ARRIFLEX-vakoilukameran nostamiseen. Lupaa ei ole myönnetty.
OIKEASTI: Junkers 88 A-4 WNr.088.8502 tunnus M7+GH 1./KGr.806 ohjaaja Lt Sepp Hörman menetti 14.9.1941 koneen hallinnan vihollishävittäjän (tai It?) tulituksessa paikassa nimeltä Liepuve bei Lensal Riian pohjoispuolella. Samassa paikassa saman lentueen toinen Ju 88-kone sai myös osumia.
Lt Hörmanin miehistö hyppäsi laskuvarjoilla koneesta ja Hörman oli ainoa loukkaantunut. Tähystäjä oli Gefr. Dimzek, mutta kk-ampuja ja radisti ovat tuntemattomia.
Saksan armeijan henkilöarkiston Wast (nyt Bundesarchivin osa) mukaan kukaan ei kuollut tai kadonnut. Hylkypaikalta ei siis voinut löytyä mitään ihmisjäänteitä. Mot.
Ju 88-kone lensi ohjaamattomana ja tyhjänä Kutveleen; osumahetkellä oli ilmeisesti koneen automaattiohjaus päällä. Kenttälentovarikko 1 evakuoi koneen ja pohjasssa kävi Tornator Oy:n sukeltaja. Kone tutkittiin perusteellisesti. Koneen osat nostettiin hinaajan vetämiin kahteen proomuun.
Arriflex ei ole tiedustelukamera (jos oli niin Zeiss 50×30 tms). Tässä koneessa ei ollut varusteena mitään tiedustelukameraa. Se oli suorittamassa pommitustehtävää.

Tammikuussa 2022 tuli yllättävä sähköposti. Lähetin sen edelleen Matias Laitiselle ja Pentti Manniselle. Eivät ole vastanneet. Siis
Lähettäjä: Date: to 13. tammik. 2022 klo 8.44
Subject: Kutveleen Junkers
To:
Terve,
Kaverini Espoosta laittoi linkin Soukanlahteen –44 pudonneesta Ju-52
lentokoneesta. Siitä muistui mieleeni Kutveleen kanavan viereen pudonnut
Ju-88.
Googlasin ja päädyin Hylyt.net sivustolle, ja kyseisen lentokoneen
visaiseen tapaukseen.
Kerron omat muistikuvani kesältä 1973(+/- 1v.). Olin tuolloin 7 vuotias.
Asuin aivan Kutveleen kanavan vieressä, isäni oli lossinhoitaja.

Sukellusryhmä tuli tuolloin sukeltamaan koneen hylylle. He nostivat
sieltä koneen osia, ellen aivan väärin muista niin ainakin yhden
istuimen, joka jäi meille pojille leikkeihin. Vääntynyttä alumiini osaa
oli myös jonkin verran. Sen muistan tarkkaan että Saimaan pohjasta
tuotiin pintaan järjettömän pitkä pätkä valottunutta filminauhaa. Joku
“viisas” kertoi meille pojille, jotka seurasimme silmä kovana
sukeltajien touhuja, että kysymyksessä on konekiväärin
filminauhaa(!!??). No oli mitä oli, mutta sitä oli metreittäin. Osa
filmistä, tai ehkä kaikki, jäi sitten lojumaan rantapusikkoon.
Sellaiseen käsitykseen jäin että filmi kuitenkin liittyi pudonneeseen
koneeseen.
Tällaisia muisteloita.
Terveisin,
Petri Levänen