Hopeapriki

Saaristossa säilyneen perimätiedon mukaan upposi vuonna 1783 hopealastissa ollut hollantilaispriki Jussarön vesille Tammisaaren kaakkoispuolelle. Laivasta näyttää tulleen varsinainen Lentävä Hollantilainen ja sen kerrotaan löytyneen milloin mistäkin.

Merivoimien sukeltajien vuonna 1967 löytämän hylyn lastiruumasta on löytynyt runsaasti Madeiran- ja Reininviinipulloja, Leeds-posliinia, parfyymi- ja lääkepulloja, sinappipurkkeja, keittiökalusteita ja erilaisia rahoja mm. Ludvig XVI:n ajalta. Hylystä on nostettu jo 60-luvulla myös neljä kevyttä rautatykkiä sekä ankkuripeli . Harkitsemattoman keulapuomin noston seurauksena keularanka petti ja koko keula romahti merenpohjaan. Löydetty esineistö edustaa kaikkiaan viittä eri kansallisuutta, lisäksi painolastihiekka on peräisin Itämeren alueen ulkopuolelta. Virolaiset kypäräsukeltajat ovat legendaarista hopeaa etsiessään räjäyttäneet hylyn perän vuosisadan alussa.

Hylyn on myöhemmissä tutkimuksissa uskottu olevan englantilainen Constant Trader, joka upposi vuonna 1785. Toisin sanoen varsinainen Hopeapriki on todennäköisesti vielä löytymättä (vrt. Esselholmin hylky). Alus oli ajanut karille Segelskärin (Johnskär) lähellä, josta se todennäköisesti ajelehti kohti Espingskäriä ja Jussarötä. Lopulta se upposi Jussarön ja Lill Jussarön väliin 1300-luvun sotalaivaston ankkuripaikalle. Kapteenina toimi John Roberts.

Merihistorian toimiston järjestämien leirien johdosta 26 metrinen hylky on eniten tutkittu Suomen vesillä, mikä johtuu osittain siitä, että hyvien sukellusolosuhteitten takia hylkyä on käytetty tutkimuksen opettamiseen ja harjoitteluun. Hylky on tyypiltään joko parkki tai kuunari ja jos se on Constant Trader, se on ollut matkalla Bordeauxista Pietariin.

Suomen meriarkeologisen tutkimuksen tilannetta 1990-luvun puolivälissä kuvaa hyvin se, että tämän tarkimmin tutkitun hylyn identiteetti on edelleen epäselvä. Tohtorinväitöskirjassaan Christian Ahlström perustelee kantaansa, jonka mukaan Jussarö II on lyypekkiläinen Graf Nikita. Väitettä tukee eräitten esinelöytöjen lisäksi ehkä vedenpitävimmin Constant Traderin uppoamispaikaksi ilmoitettu Segelskär. Jussaröstähän on matkaa kohtalainen kivenheitto kyseiselle luodolle. Toisaalta tiedetään, että juuri Jussarön seudulla on uponnut Graf Nikita-niminen priki vuonna 1784. Se oli tulossa Lyypekistä Pietariin kapteeni Stefan Corneliuksen komentamana mukanaan vain painolasti. Näin siis päästäisiin oikeaan alustyyppiin Hopeaprikiä ajatellen, mutta miten selittyy kirjava lastitavara? Entä missä sitten on Constant Trader? Oli miten oli, hylky kuuluu arvokkaimpaan hylkyluokkaan. Se on rauhoitettu kulttuuriperintökohde ja muinaismuistolain mukaan sitä ei saa muuttaa tai vahingoittaa.

Skrämmarharu näyttää olleen myös ehdolla hopeaprikin uppoamispaikaksi. Siellä upposi 1700-luvun lopulla englannista Pietariin matkannut hiililaiva. Hiiltä nostettiinkin jonkun verran, mutta pian alettiin uskoa, ettei hiilen alta kuitenkaan hopeaa löytyisi. Osa laivan miehistöstä löytyi kuolleina läheiseltä rannalta. He olivat sitoneet itsensä tiukasti irtonaiseen ruumanluukkuun pelastumisen toivossa. Hylyn paikka on myöhemmin unohtunut.