Hindenburg

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > GPS (0-50 m) >  Hindenburg

Kansalaissodan raivotessa oli Suomen valkoinen hallitus esittänyt Saksalle pyynnön sotilaallista avusta. Tätä operaatiota varten perustettiin Saksan keisarikunnassa Itämeridivisioona ja operaatio suunniteltiin toteutettavaksi kolmessa vaiheessa: Ensimmäisenä suoritettaisiin Ahvenanmaan miehitys, yhteydet varmistettaisiin Saksaan ja lopulta maihinnousu Suomen etelärannikolla, josta aloitettaisiin hyökkäys Helsinkiin.

Ahvenanman miehitystä varten koottiin eskaaderi, joka koostui taistelulaivoista Westfalen ja Rheinland, raivaajista Steigerwald, Giffhorn ja Franken. Eskaaderiin kuului lisäksi miinanraivaaja M 90:n johtama kahdeksan muun aluksen miinalaivasto, torpedoveneet T55 ja T63, kuljetusrahtialukset ss Norden ja Wik sekä vain muutaman vuoden ikäinen upouusi jäänsärkijä SMS Hindenburg. Myöhemmin eskaaderiin liittyivät vielä miinanlaskija Nautilus, torpedoveneet T139, T143, T155 ja T160, sairaala-alus Viola sekä kuljetusrahtialukset Giessen, Adeline Hugo Stinnes, Westquarter ja Edwin Hunter. Ahvenanmaan miehitysjoukoiksi oli nimetty Jääkäripataljoona no 14, joka koostui noin tuhannesta kevyesti aseistetusta saksalaisjääkäristä.

Maaliskuun 5. päivänä 1918 saksalainen eskaaderi kohtasi Eckerön edustalla siellä jo olevan ruotsalaisen laivastoeskaaderin. Lisäksi Ahvenanmaalle oli jo noussut maihin ruotsalainen viitisensataa miestä käsittävä pataljoona. Ruotsalaisen eskaaderin päällikön kanssa käydyn lyhyen neuvottelun jälkeen saksalaiset nousivat enemmittä esteittä maihin Ahvenanmaalla.

Maaliskuun 9. päivänä SMS Hindenburg oli saanut saattotehtävän raivata väylä vapaaseen veteen rahtilaivalle. Paluumatkalla Eckeröön ajoi SMS Hindenburg jäähän tarttuneeseen ajomiinaan ja upposi viidessä minuutissa. Kolme miestä kuoli välittömästi ja lisäksi viisi haavoittui räjähdyksessä. SMS Hindenburgin tuho oli raskas menetys saksalaiselle eskaaderille, koska se oli ainut käytettävissä oleva isompi jäänmurtaja.

SMS Hindenburgin hylky löydettiin kesällä 1995, jonka jälkeen vuosittaisten sukelluslupien määrä alukseen on Saksan ulkoministeriön vetoomuksesta rajoitettu, koska saksalaiset pitävät hylkyä sankarihautana.

Hylky on erittäin hyvin säilynyt ja aluksessa on runsaasti esineistöä koskemattomana tallella. Aluksen laivakello on nostettu ja se on Maarianhaminen merenkulkumuseossa nähtänä. Silti tämäkään alus ei ole välttänyt ryöstelyä; kesällä 2002 mm hylystä hävisi ruori.


Tekstin laatija Jukka Sulku

Lähdeluokittelu: GPS (0-50 m), Laiva
Tyyppi: jäänmurtaja
Uponnut: 9.3.1918
Sijainti: Ahvenanmaa, Eckerö


Hylystä muualla:
Lähdetiedot:
  • J.Sulkun hylkykortisto
  • Vrak och Sjöolyckor runt Åland genom tiderna. Marcus Lindholm: Maarianhamina 2003

HYLKYTIEDOT

Koordinaatit 60° 09.208' N , 19° 28.708' E WGS84

Paikannustarkkuus: GPS (0-50 m)
Materiaali
Tyyppi jäänmurtaja
Kotipaikka Stettin, Saksa
Uppoamisaika 9.3.1918
Uppoamispaikka Ahvenanmaa, Eckerö
Uppoamispaikka ,

Pituus 51 m
Leveys 13 m
Asento Kölillään tasaisella pohjalla, keula hieman syvemmällä
Minimisyvyys 37 m
Kunto ehjä, keula räjähtänyt miinaanajossa

Pohjan syvyys 34-47m
Pohjan laatu muta
Näkyvyys loistava

Muuta Hylyssä jonkin verran irtonaisia köysiä, joita syytä varoa. Hylky makaa loivassa tasaisessa rinteessä ja on helppo löytää kaiulla. Sukelluskohteena yksi Suomen hienoimmista hylyistä. Hylyssä jäljellä mm telegrammit, pentterissä astiat telineissään jne. Ruori varastettu syksyllä 2002; asiasta tehty rikosilmoitus.

Laatijat Jukka Sulku




MEDIA


Tekijä tai tekijät:BUE Baltic Underwater Explorers
During the First World War the waters around Åland was heavily mined. During an ice breaking mission from Kärringsund in the northen part of Åland out to the main waterway in the Baltic Sea the German ice breaker s/s Hindenburg hit a mine that was frozen into the ice. Three of the crew members died immediately due to the heavy explosion. Ever since the 9th of mars 1918 s/s Hindenburg rest at 37 to 42 meters depth. The wreck is considered to be a war grave and you need a special permission in addition to the general dive permission that’s needed for the Åland waters from the authorities to dive the wreck. Julkaistu 25.2.2016


KOHTEEN IHANNEOLOSUHTEET JA SÄÄENNUSTEET

Kerro millaisella kelillä kohteella kannattaa sukeltaa?



Auta sukellusretken suunnittelua jakamalla omat tuuliolosuhteita koskevat suosituksesi


Ennuste Ilmatieteen laitos