Helsingfors

Lyypekistä Helsinkiin kapteeni L. Martinin komennossa ollut uusi rahti- ja matkustaja-alus s/s Helsingfors oli määrätty pysähtymään kaoliinilastin takia Hangossa.

Aluksen oli vuonna 1902 rakentanut Helsingfors Ångfartygs Aktiebolagetille antverpeniläinen Chantier Naval Auversiosin telakka. Pituutta laivalla oli 63 metriä ja leveyttä 9,12 metriä, höyrykoneen teho oli 800 ihv.

Kun alusta ei määräaikaan kuulunut Hankoon lähetettiin pelastusalus Meteor sitä vastaan. Sumussa ja myrskyssä ei jäissä etenevää laivaa kuitenkaan näkynyt ja sään seljettyä matkaan lähetettiin pelastusalus Protector. Se löysikin Helsingforsin Örön ja Bengtskärin välistä Bengtskäristä luoteeseen, mutta ajoi itse toiselle karille. Osa sen miehistöstä siirtyi Helsingforsiin, koska Protectorin tilaa pidettiin arveluttavampana.

Seuraavana päivänä aallokko yltyi ja Protector irtosi karilta. Se ajelehti ja lopulta ankkuroitui Helsingforsin viereen, joka oli kallistunut voimakkaasti. Pian Helsingfors pyörähti ympäri ja jätti sisäänsä viisi miestä. Kuudes mies hukkui pinnalla. 481 tonnin laiva upposi, mutta osa sen rikistä ja kansirakenteista jäi näkyviin. Jäissä ja aallokossa ei potkurinsa rikkonut Protector kyennyt tekemään mitään rikiin kiivenneitten miesten pelastamiseksi. Pelastuslaiva Assistans hinasi myöhemmin Protectorin pois paikalta.

Hylyn kohdalla veden syvyys sorapohjalla on noin 13 metriä, höyrypannujen ylimmät osat ovat 8 metrin syvyydessä. Peräosastaan hylky on hajonnut, mutta potkuri on siitä huolimatta paikallaan. Kannet ja kyljet ovat perusteellisesti romahtaneet pohjalle ja ruoste on lähes hävittänyt laivan ohuimmat rautarakenteet. Sen sijaan tukevimmat runkopalkit ja höyrynpainetta vastaanottaneet järeät pannut ovat kestäneet ajan hammasta ja seisovat sinisimpukoitten peittäminä tukevasti paikoillaan. Nykymittapuulla mitattuna pienen laivan vetoisuus oli 437 nrt. Sen lastina tiedetään olleen myös jonkin verran kiinanposliinia.

Helsingforsin haaksirikko laukaisi pitkään kiistellyn majakkahankkeen rakentamispäätökselle myönteiseksi. Edelleen ilmeni kuitenkin sanaharkkaa majakan paikasta. Tarinan mukaan muuan Bengt-niminen kapteeni olisi haaksirikkonsa jälkeen soutanut kulta-arkkuineen luodolle, jolla saaristolaiset olisivat saattaneet hänet hengiltä. Tämä luoto tuli valituksi ja luodolle päätettiin rakentaa 1906 valmistunut Bengtskärin majakka.

Saman vuoden 1906 lokakuussa laivan hylky myytiin huutokaupalla Hangon tullikamarissa 401 markalla kauppias Carl Staudingerille.

Katso myös Luotsi- ja majakkalaitoksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto 1905