Everilda

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > GPS (0-50 m) >  Everilda

EVERILDA

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa elokuussa 1914 Suomikaan ei voinut välttyä joutumista suoranaisesti sodan piiriin, sehän kuului Venäjään joskin autonomisena valtiona. Niinpä sodan edetessä jouluun, saksalaiset päättivät pysäyttää Suomen ja Ruotsin välisen meriliikenteen koska se palveli Venäjän länteen suuntautuvaa kauppaa. Käskyn saaneena miinalaiva Deutschland laski yön aikana sunnuntaina 6.12.1914 Rauman edustalle 120 miinaa ja heti sen jälkeen Mäntyluodon edustalle 80 miinaa. Mäntyluodon miinoite laskettiin Säpin ja Kaijakarin välille kahteen riviin ja ristiinrastiin siten, että pohjoisella kulkuväylällä miinoja on harvemmassa ja Tukholmaan johtavalla väylällä niitä on runsaasti. Tehtävän suoritettuaan se häipyi pimeyden turvin takaisin ulkomerelle. Ainoastaan erään pienen höyrylaivan miehet näkivät matkallaan Raumalta Poriin, tuntemattoman aluksen porhaltavan täyttä vauhtia etelään.

5.12.1914 keskipäivän aikaan lähti ruotsalaisen Hyperion-varustamon höyrylaiva Everilda Tukholman satamasta kohti Mäntyluotoa, ruumassaan 2500 tonnin kappaletavaraa. Lastina oli sähkömuuntaja, rusinoita, sianlihaa, puuvillapaaleja, teetä, puuvillatehtaan koneenosia, sinkkiä, kiisurautaa, huonekaluja, raakalasia, sekä erilaisia koneenosia useita laatikoita. Laivan kapteeni oli C.E.Karlstrup.

Seuraavana aamuna, sunnuntaina 6.12., havaittiin Säppi keulasta oikealla ja ohitettiin se 4 1/2 mailin etäisyydeltä. Pian sen jälkeen havaittiin vedessä musta esine josta pisti esiin tappeja, miina. Tähystystä lisättiin ja laivalla käytiin varovaiseksi, mutta turhaan. Yht’äkkiä tapahtui räjähdys vasemman kyljen puolella 1. ja 2. ruuman välissä. Laiva kallistui rajusti ensin oikealle ja sitten vasemmalle, jonka jälkeen se vajosi alle minuutissa lähes 40 asteen kulmassa veden alle. Yhtään pelastusvenettä ei ehditty laskea veteen.

Ne miehistön jäsenet jotka selvisivät ajoissa kannelle hyppäsivät jääkylmään veteen ja tarrautuivat vedessä kelluviin aluksen jäännöksiin. Kapteeni ja perämies Edvard Larsson ajelehtivat luukun kannella, kunnes heidät tajuttomina nostettiin neljän muun pelastuneen kanssa paikalle saapuneen s/s Lunan pelastusveneisiin. Kun kapteeni ja neljä muuta oli nostettu Lunan salonkiin, ajautui Luna miinaan ja upposi nopeasti vieden mukanaan pelastetut. Perämies Larsson makasi edelleen pelastusveneen pohjalla, koska hänen luultiin kuolleen. Hän oli siten ainut eloonjäänyt Everildan 18 hengen miehistöstä. Lunan miehistö pelastui kokonaan.

Höyrylaiva Everilda oli rakennettu Whitbyssä Englannissa vuonna 1882. Sen varustaja oli Axel L. Nilsson ja kotipaikka Helsingborg. Everilda oli 1390 bruttorekisteritonnin alus, jonka koneteho oli 520 hevosvoimaa. Alukseen oli tehty joitain korjauksia vuonna 1908. Everildan pituus oli 72.9 m, leveys 10.4 m, syväys 5.4 m.

Pelastusyhtiö Neptun osti oikeudet Everildan lastiin ja pelasti suurimman osan lastista vuosina 1915-16. Työ oli vaikeaa, sillä sen kuluessa yksi sukeltaja menehtyi ja yksi sairastui vakavasti.

Sukelluskohteena Everilda on ihanteellinen. Sillä se makaa pohjassa 25-33 metrin syvyydessä oikeassa asennossa, käytännöllisesti katsoen ehjänä.


Tekstin laatija Seppo Salonen

Lähdeluokittelu: GPS (0-50 m), Laiva
Tyyppi: Rahtihöyrylaiva
Uponnut: 6.12.1914
Sijainti: Pori, Mäntyluoto


Hylystä muualla:
Lähdetiedot:
  • Satakunta-sanomalehti, joulukuu 1914
  • Björneborgs Tidning-sanomalehti, joulukuu 1914
  • Sosiaalidemokraatti-sanomalehti (Pori), joulukuu 1914
  • Meriselitys, Porin RO 14.12.1914.
  • Seppo Salosen nettisivut

HYLKYTIEDOT

Koordinaatit 61° 32.436' N , 21° 15.963' E WGS84 (Geo link)

Paikannustarkkuus: GPS (0-50 m)
Materiaali
Tyyppi Rahtihöyrylaiva
Kotipaikka Helsingborg
Uppoamisaika 6.12.1914
Uppoamispaikka Pori, Mäntyluoto
Uppoamispaikka ,

Pituus 72,9 m
Leveys 10,4 m
Asento Makaa pohjassa oikeinpäin, lievästi kallellaan vasemmalle.
Minimisyvyys 25 m
Kunto Ehjä hylky.

Pohjan syvyys 33 m
Pohjan laatu Hiesu
Näkyvyys 1-6 m

Muuta Ahterissa on trooli, joka roikkuu laidan yli muodostaen ikäänkuin verhot potkurin ympärille.

Laatijat Seppo Salonen




MEDIA


KOHTEEN IHANNEOLOSUHTEET JA SÄÄENNUSTEET

Kerro millaisella kelillä kohteella kannattaa sukeltaa?



Auta sukellusretken suunnittelua jakamalla omat tuuliolosuhteita koskevat suosituksesi


Ennuste Ilmatieteen laitos

[Avaa ennuste]