Estonia

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > erittäin karkea >  Estonia

Syysmyrskyssä vuonna 1994 tapahtui Euroopan pahin rauhanajan merionnettomuus. Vakioreitillään Saaristomerellä ollut Saksan Rapenburgissa rakennettu virolainen autolautta menetti jo tekniseltä ratkaisultaan vanhanaikaisena pidetyn keulavisiirinsä ja sai vettä autokannelleen. Virolainen m/s Estonia oli jättänyt Tallinnan sataman illalla 27.9. Avomerellä riehui myrsky reilun 20 sekuntimetrin voimalla. Puoleltaöin autolautta ohitti Viking Linen m/s Mariellan, jossa sen vauhtia pidettiin kovana. Yöllä puoli kahden aikaan alukselta lähetettiin lyhyt hätäsanoma, jonka jälkeen alus pian katosi lähellä olleen Mariellan tutkasta. Hätäsanoman lähettäjiksi arvellaan aluksen toista ja neljättä perämiestä. Siitä kävi ilmi laivan paha kallistuma, joka tuolla hetkellä oli 20-30 astetta. Radioista kuultiin myös, että samaan aikaan aluksen sumusireeni oli päällä herättämässä nukkuvia matkustajia.

Apuun kiirehtivät lähivesillä Helsinki-Tukholma-reittiä liikennöivät Silja Symphony, Silja Europa, m/s Isabella ja m/s Mariella sekä Saksaan matkaava m/s Finnjet. Lähellä ollut virolaisrahtilaiva sen sijaan jatkoi matkaansa etelään päin. Edellisten lisäksi paikalle hälytettiin vartiolaivat Tursas ja Valpas sekä miinalaiva Uusimaa sukeltajineen. Perillä oli jo ehditty todeta myrsky liian kovaksi, eikä paikalle ensimmäisinä ehtineisiin kahteen autolauttaan kyetty pelastamaan vedenvaraan jääneitä kyllin tehokkaasti. Eloonjääneitä jouduttiinkin poimimaan pintasukeltajien sekä Suomen ja Ruotsin merivartiostojen, ilmavoimien, Helsingin pelastuslaitoksen sekä siviilien omistamien helikopterien voimin vasta aamun valjettua.

Paikalla olleisiin aluksiin, etupäässä Mariellaan, pelastettiin kaikkiaan 38 henkeä. Suomalaiset helikopterit, rajavartiolaitoksen Super Puma etunenässä, pelastivat 49 henkeä, ruotsalaiset 50. Kaiken kaikkiaan Estonian yläpuolella kävi Suomesta 12, Ruotsista 13, Tanskasta kaksi ja Venäjältä yksi kopteri. Kallistuneesta Estoniasta ei oltu kyetty laskemaan montakaan pelastusvenettä, sen sijaan ilmalla täyttyviä kumilauttoja oli aalloilla useita. Ongelmana oli kuitenkin kova tuuli, joka pyrki viemään lautat mukanaan pois sieltä, missä yöpukeissaan uivia matkustajia oli. Pelastuneita oli lopulta kaikkiaan 137 henkeä, henkensä menetti 859 17:ää eri kansallisuutta edustanutta ihmistä, mukana mm. ruotsalaisia, suomalaisia ja virolaisia.

Uppoamissyyksi on varmistunut aluksen keulaportin rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vuoto laivan keulavisiirin pudottua paikaltaan. Hylyn pituus on 157 metriä ja leveys 24 metriä. Aiemmin laiva oli liikennöinyt nimillä Viking Sally, Silja Star ja Wasa King. Se lepää kyljellään 35 kilometriä Utöstä eteläkaakkoon Suomen aluevesirajan ulkopuolella, noin 60 metrin syvyydessä.

Marraskuussa 1994 aluksen keulavisiiri saatiin kauko-ohjattavan robotin avulla nostetuksi tutkimuksia varten. Joulukuun alussa norjalainen sukellusyhtiö Rockwater tutki hylkyä Ruotsin valtion toimeksiannosta. Tässä operaatiossa käytettiin tukialuksena Semi 1-lauttaa, jolta sukellukset suoritettiin seoskaasun ja sukelluskellon avulla. Sukeltajien päätehtävänä oli etsiä ja irrottaa laivan ajotietokone ja toimittaa se onnettomuuskomissiolle. Tietokonetta ei kuitenkaan löytynyt ja oletettavasti se on sinkoutunut ulos ikkunasta ja hävinnyt pohjamutaan. Hylyn nostomahdollisuuksia kartoitettiin myöhemmin joulukuussa, ja päädyttiin jättämään hylky paikoilleen ja sinetöimään se kivillä ja betonilla. Hylyn sukelluskiellon valvonta jätettiin suomalaisviranomaisille.


Tekstin laatija Vaheri-Hyvärinen-Saari

Lähdeluokittelu: erittäin karkea, Laiva
Tyyppi: matkustaja-autolautta
Uponnut: 28.9.1994
Sijainti: Saaristomeri


Lähdetiedot:
  • Hylkyjä Suomenlilla ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
  • Helsingin Sanomat 29.9-14.10.1994
  • Helsingin Sanomat 13.12.1994

HYLKYTIEDOT

Koordinaatit 59° 29.000' N , 21° 37.000' E WGS84

Paikannustarkkuus: erittäin karkea
Materiaali
Tyyppi matkustaja-autolautta
Kotipaikka Viro
Rakennusvuosi 1980
Uppoamisaika 28.9.1994
Uppoamispaikka Saaristomeri
Uppoamispaikka





MEDIA


Tekijä tai tekijät:Slawek Packo
diving wreck of Estonia Ferry in 2001. Ladattu 7.12.2011.


KOHTEEN IHANNEOLOSUHTEET JA SÄÄENNUSTEET

Kerro millaisella kelillä kohteella kannattaa sukeltaa?


Tuulirajat sukelluksille / ankkurointiin

Käyttäjien suosittelemien tuulirajojen keskiarvot:
  • Itätuulta max: 3.5 [m/s]
  • Pohjoistuulta max: 3.5 [m/s]
  • Koillistuulta max: 2 [m/s]
  • Luoteistuulta max: 3 [m/s]
  • Etelätuulta max: 4.5 [m/s]
  • Kaakkoistuulta max: 4 [m/s]
  • Lounaistuulta max: 2 [m/s]
  • Länsistuulta max: 4 [m/s]

Auta sukellusretken suunnittelua jakamalla omat tuuliolosuhteita koskevat suosituksesi


Ennuste Ilmatieteen laitos