Ingeborg

Olet tässä Etusivu  > Laiva  > -noin (50 m - 1 km) >  Ingeborg

Landskronan laiturissa oleva Ingeborg saatiin lastatuksi 15.9.1921 keskipäivään mennessä. Ruumassa oli täysi ja sopiva lasti, 280 tonnia eli 2800 säkkiä väkilannoitetta. Luukut salvatttin. Seuraavana aamuna klo 10.00 laiva lähti satamasta hinaajan ja luotsin johdolla. Kello 11.00 astui luotsi hinaajaan ja laivassa nostettiin tarpeelliset purjeet, matka alkoi kovassa länsituulessa.

Ingeborg purjehti vaihtelevissa tuulissa perjantaihin 23.9, jolloin Grundkallan majakkalaiva ohitettiin klo 23.30. Sen jälkeen luoteistuuli yltyi täydeksi myrskyksi. Prammipurje halkesi, laiva liikkui raskaasti ja vuosi, jonka vuoksi oli pidettävä yllä jatkuvaa pumppausta. Myrsky nousi muutamassa tunnissa täyteen voimaansa. Kapteeni kirjoitti laivapäiväkirjaan:” Lauantaina 24.9 aamulla 1-4 välillä tuuli yltyi hirmumyrskyksi, selkeä ilma, korkea merenkäynti.” Kansi oli melkein jatkuvasti aaltojen peitossa,eikä vesi ehtinyt poistua seuraavan aallon tullessa. Asuintiloihin virtasi vettä. Laiva vuosi tavallista enemmän, minkä tähden pumput kävivät jatkuvasti. Purjeita vähennettiin pienimpään mahdolliseen. Laiva kallisteli rajusti joten pumput eivät saaneet kunnolla vettä. Vanha laiva miehistöineen kamppaili elämästään, meri vyöryi kannen yli aivan kuin laivaa ei olisi ollut olemassakaan. Kajuutan katolla oleva pelastusvene oli aika ajoin aaltojen alla. Kapteeni kutsui miehistön ahteriin neuvonpitoon, jossa päätettiin nousta tuuleen jotta pumppuihin saataisiin vettä ja yrittää mennä lähimpään suomalaiseen satamaan, Reposaareen. Laivaa käännettiin ja molemmat pumput pantiin käyntiin, tunnin taukoamattoman pumppuamisen jälkeen imivät pumput tyhjää. Kapteeni kysyi miehistön mielipidettä matkan jatkamisesta vastatuuleen, miehet vastustivat ja ehdottivat ajelehtimista tuulen mukana, kunnes maata näkyisi. Kapteeni myöntyi.

Ingeborg ajelehti lauantai-illan ja seuraavan yön hirmumyrskyn kuljettamana kohti rannikkoa. Sunnuntaina 25.9 kello 10.00 nähtiin vihdoin maata ja kuunari käännetttin purjehtimaan rannikon suuntaisesti. Kello 11.15 laivalta havaittiin majakka, joka tunnistettiin Säpin majakaksi. Kapteeni määräsi luotsisignaalin nostettavaksi mastoon. Kellon ylittäessä puolenpäivän huomattiin täplä ja tyrskyjä styyrpuurissa, minkä vuoksi alus käännetttin paarpuurin halssille. Uudeksi kurssiksi otettiin NO.t.N (= koillisesta piiru pohjoiseen), mutta myrskyn takia laiva eteni erittäin hitaasti ja kun pelättiin että laiva ajelehtisl matalikolle eikä voisi kiertää sitä päästäkseen Säppiin, päätti kapteeni ilman luotsia yrittää purjehtia parin saaren välissä olevaan suojaiseen ankkuripaikkaan. Matkan aikana laivalta luodattiin useaan kertaan 67 sylen syvyyksiä (n. 11-13 m). Viimeisin luotaus oli 4.5 syltä (8m). Heti sen jälkeen huomattiin kivikko leen puolella. Laiva luovatttin kiireesti pois, mutta kuitenkin liian myöhään. lngeborg liukui ryskyen kivien yli, suuria puunkappaleita kohosi perän alta, peräsin rikkoutui. Kapteeni määräsi pelastusveneen laitettavaksi kuntoon ja miehistö puki ylleen korkkiset pelastusliivit. Laiva työntyi syvälle Svartgrundin edustan karikkoon kylki edellä, juuttuen lopulta kiinni ja täyttyen vedellä. Kello oli noin 12.30. Pelastusvene laskettiin vesille ja koko miehistö asettui siihen, tuuli oli valtava ja pelättiin sen katkaisevan mastot ja köysistön. Kuitenkin nousi muutama mies vielä kannelle hakemaan niin paljon vaatetta kuin jaksoivat kantaa. Sen jälkeen vene työnnettiin irti laivasta ja soudettiin Kuuminaisiin, josta he löysivät ladon jonka lattia veti heitä kutsuvasti puoleensa. Yllättäen saapui Reposaaren luotsivene laivan luo iltapäivällä, haaksirikkoutuneet eivät kuitenkaan siirtyneet luotsiveneelle myrskyn takia.

Reposaarella olivat luotsit havainneet laivan kamppailun, ja seuranneet sitä huolestuneina. Luotsiasemalta lähdettiin myös laivan avuksi myrskyävälle merelle, mutta apu saapui paikalle laivan ollessa jo karilla.

Maanantaina 26.9 aamupäivällä kun myrsky jo alkoi laantumaan palasi miehistö laivalle. Luotsivene oli yhä paikalla. Kapteeni mäaräsi miehistön keräämään tavarat ja purjeet talteen, itse hän lähti luotsiveneellä Reposaarelle. Tiistaina sää olikin sopiva ja kaunis laivan kaluston pelastukseen ja pois kuljetukseen. Kapteeni kertoi aikeensa tullimestarille, sen jälkeen hän vuokrasi suuren moottoriveneen ja miehiä ja lähti laivalleen. Päästyään perille hän kuuli perämieheltään, että paikalla ennen kapteenin tuloa käynyt tullisluupin päällikkö oli kieltänyt kuljettamasta mitään maihin. Kapteeni palasi miehistöineen tyhjintoimin takaisin Reposaareen. Satamassa oli valmiina sukeltaja, sekä hinaaja proomun kanssa, aloittamaan pelastustyöt. Sää oli mitä sopivin pelastukseen mutta lupaa ei saatu.

Alus makasi keulastaan kiinni kohti myrskyä ja kapteeni ajatteli että se nousee irti jos myrsky voimistuisi uudelleen. Hän anoi pikaisesti lupaa Maistraatilta vahingontarkastusta varten, hän sai luvan ja tarkastus suoritettiin 28.9. Tulos oli masentava, laiva oli saanut niin pahoja vaurioita ettei niitä voinut korjata. Alus päätettiin jättää toistaiseksi karille. Seuraavien päivien aikana vesi nousi niin paljon että Ingeborgista ei näkynyt muuta kuin ylin osa. Lauantaina saivat kapteeni miehistöineen pelastettua laivasta kaiken säilyneen irtaimiston. Laiva oli vakuuttamaton.

Vielä samana vuonna Hacklin osti apulantalastin ja siirsi säkit ruumasta Svartgrundin saarelle. Sukeltajana toimi Granath ja narumiehenä Uuno Aaltonen. Proomut kuljettivat apulannan keväällä mantereelle. Myös Ingeborgin viimeinen matka alkoi keväällä. Lähtevät jäät siirsivät vanhan laivan pois kivikosta, se upposi kokonaan veden alle viiden metrin syvyyteen mutapohjalle aivan haaksirikkopaikan viereen.


Tekstin laatija Seppo Salonen

Lähdeluokittelu: -noin (50 m - 1 km), Laiva
Tyyppi: kuunari
Uponnut: 25.9.1921
Sijainti: Pori, Svartgrund


HYLKYTIEDOT


Koordinaatit 61° 30.990' N , 21° 27.510' E WGS84
Paikannustarkkuus: -noin (50 m - 1 km)
Tyyppi kuunari
Kotipaikka Ruotsi, Halmstadt
Uppoamisaika 25.9.1921
Uppoamispaikka Pori, Svartgrund

Pituus 30,4 m
Leveys 7,9
Asento Makaa pohjassa oikeinpäin.
Minimisyvyys 2 m
Kunto Kyljet pystyssä. Kansi purettu pois.

Pohjan syvyys 5 m
Pohjan laatu Hiesu
Näkyvyys 1-5 m

Muuta Keulasta kyljet ovat kaatumassa ulospäin. Romahtamisvaara.

Laatijat Seppo Salonen