Tyyppi: snau
Uponnut: lokakuu 1771
Sijainti: Länsi-Turunmaa, Trunsjö

Keisarinna Katariina Suuri, saksalainen prinsessa, oli tunnettu Keski-Euroopassa saakka taiteenkerääjänä ja Pietarin Talvipalatsin nykyisen kokoelman merkittävänä kartuttajana. Vuonna 1771 järjestettiin Hollannissa jälleen suuri taidehuutokauppa, johon edustajakseen keisarinna valtuutti Haagin suurlähettiläänsä Golitsynin. Samalla varattiin suurin osa erään laivan ruumatilasta käytettäväksi keisarinnan ja eräiden muiden hovin jäsenten tavaroiden kuljettamiseksi Pietariin. Tämä laiva oli hollantilainen Frau Maria, joka jätti Amsterdamin sataman 23.9.1771 ja purjehti verkalleen pohjoiseen.

Laiva joutui kuitenkin myrskyyn ja ajoi karille kapteeni Reymund Lourenzin päiväkirjan mukaan. Karilta irtauduttuaan se pian ajoi toiselle, johon törmättyään aluksesta irtosi peräsin ja pohjassa havaittiin myös vuoto. Kolme ankkuria pudotettiin 13 sylen syvyyteen ja pumppaaminen aloitettiin. Pian kuitenkin huomattiin, että alus on jätettävä ja miehistö siirtyi laivaveneeseen mukanaan henkilökohtaista omaisuutta ja pieni osa lastia sekä laivan asiakirjat. Lourenz miehineen tavoitti saaristolaisia ja vähän myöhemmin ilmestyi Turkuun tuomarin puheille antaakseen meriselityksen.

Helsingörin tulliarkiston mukaan laivan lastin voi olettaa olleen varsin arvokkaan ja on luultavaa, ettei miehistö saanut siitä suurtakaan osaa mukaansa. Myös levottomuus Pietarissa menetetyn lastin tiimoilta antaa samansuuntaisia viitteitä. Mm. hovi kiusasi maaherra Rabbea yrittämään lastin pelastamista ja Rabbe ilmoittikin löytäneensä hylyn 30 sylen syvyydestä.Uponneen laivan puoliksi omistava Sukellus-Compagnia järjesti vuosi uppoamisen jälkeen etsintöjä paikalla sukelluskelloja apunakäyttäen, mutta ilmoitti, etteivät etsinnät tuottaneet tulosta.

Alus löydettiin vuonna 1999 kuusi meripeninkulmaa Trunsöstä etelään. Sen löysi Pro Vrouw Maria -yhdistys Raimo Koivusaaren johdolla. Hylyn ympärillä on suoja-alue, jolla alusten luvaton ankkuroiminen ja sukeltaminen on kielletty. Arvokkaan lastinsa ja oikeustapausten johdosta hylky on saanut mediassa osakseen laajaa huomiota.

Tekstin laatinut Vaheri-Hyvärinen-Saari

• Vrouw Maria Merimuseon sivuilla
• Vrouw Maria-blogi
• Museoviraston muinaisjäännösrekisteri
• Helsingin yliopiston sivut

Lähdetiedot:

• Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
• Suomalaisia aarrelaivoja, Eka Metsävuori, SUSL, SVUL:n paino 1986
• Hiljaiset laivat, Raoul Johnsson, SUSL, SVUL:n paino 1988
• Syvyyksien sylistä, Christian Ahlström, Karisto 1982
• Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat oy, Nurmijärvi 1992
• Erkki Metsävuoren henkilökohtaiset arkistot
• The Atlas of ship wrecks & treasure, Nigel Pickford, Dorling Kindersley, Lontoo 1994
• Ristiin Rastiin Saaristomerta, Eka Metsävuori, Turun Sanomien paino 1991
• Museoviraston muinaisjäännösrekisterin kohde 1658

Lisätietoja:

• Icomos 4/2007
• Sukeltajan maailma 2/2008