Tyyppi: sukellusvene
Uponnut: 25.5.1943
Sijainti: Porvoo, Kallbådagrund

NL:laisen sukellusveneen tiedettiin tutkivan mahdollisuutta torpedoida laskettua sukellusveneverkkoa. Sukellusvenettä vastaan hyökättiin 16.5 ensin torpedoveneiltä laukaistuin syvyyspommein, mutta varmemmaksi vakuudeksi paikalle lähetettiin vielä saksalaisia vartioaluksia yhdessä miinalaiva Ruotsinsalmen ja Riilahden kanssa.

Verkon pitävyyttä oli lähetetty koettelemaan kokenut merisusi Ivan Travkin SC-303:lla. Vene yritti läpi, yli ja ali useasta kohdasta, mutta tuloksetta. Suomalaiset saivat Travkinin koneäänet kuulokkeisiinsa ja aloittivat ajojahdin. Vene pääsi kuitenkin karkaamaan Kallbådagrundin lähistölle, jossa se jäi makaamaan pohjaan samalla kun miehistö sai kaipaamaansa lepoa. Yksi mies oli jätetty valvomaan veneen torniin, Galkin nimeltään. Stressin laukaisemassa paniikissa hän päästi sukellustankit tyhjiksi ja nosti silmänräpäyksessä veneen pintaan ja hyppäsi samassa ulos mereen.

Muun miehistön vasta herätessä saksalaiset olivat havainneet pinnalla kelluvan veneen ja kiiruhtivat paikalle. Galkin poimittiin talteen ja moottoriäänien perusteella aloitettiin syvyyspommitus, johon suomalaiskuoro yhtyi 22.5. Kolme päivää kestäneen metsästyksen tuloksena Kallbådagrundin eteläpuolella pintaan nousi halkaisijaltaan 30-metrisiä ilmakuplia, runsaasti öljyä ja joukko hylkytavaraa. Myöhemmin on selvinnyt, että paikalla olikin kaksi venettä ja upotettu vene oli toinen paikalle lähetetyistä, ensimmäisellä ja viimeisellä matkallaan ollut Pavel Kuzminin vene SC-408. Tämä 587 tonnin hylky on kateissa.

Tekstin laatinut Vaheri-Hyvärinen-Saari

Lähdetiedot:

• Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
• Meririntama, Per-Olof Ekman, WSOY, Juva 1983
• Kansa taisteli -lehti n:o 8, 1973